Mikä juttu tämä on? Eikö näitä elämää suurempia teorioita ja näkemyksiä jo ole ihan tarpeeksi!? On toki, mutta tässä on kirjan sijaan vain kolme kappaletta (vaihetta) 😉
Vaihe 1
Alan opinnot ovat vielä kesken tai vasta aluillaan. Tekemistä ja ajattelua eivät vielä rajoita liiallinen ammatillinen osaaminen tai kaavoihin kangistuminen. Elinkeino ja esim. väärässä liikeideassa ja työyhteisössä toimiminen eivät vielä ole päässeet tekemään tuhojaan. Ajatus on tuore ja oma ammatillinen identiteetti ja näkemys ovat vasta kehittymässä – se kuuluisa kipinä leimahtamassa.
Asioita kyseenalaistetaan sen kummemmin analysoimatta väittämää voiko näin tehdä? Miksi ei voisi, juurihan minä niin tein. Lopputuloksena on usein raikkaita uusia näkemyksiä, toisinaan suoranaisia napakymppejä. Pieleenkin menee välissä ja komeasti, mutta mitä sitten – harva meistä on seppä syntyessään. Sitä paitsi, yksi oppimisen peruselementtejähän on erehtyminen yrityksen kautta.
Vaihe 2
Elinkeino on jo tullut tutuksi ja arjen salaisuudet ovat auenneet kaiken tietävän ja osaavan perehdyttäjän kautta; mikon joka itseään mestariksi tituleeraa. Innovatiivisuutta ja asioiden erilailla tekemistä kahlitsevat mm. yrityksen surkea tuotevalikoima, asiakkaat jotka eivät muutu, esimies jolla ei mitään käsitystä tai kaikessa yksinkertaisuudessaan fakta, että ei tarvitse kun tälläkin pärjää. Valtavasti ulkoisia syitä joista johtuen luominen on hankalaa, toisinaan yhtä tuskaa, vaikka ammatillinen osaamiseni onkin huippuunsa viritettyä. Aika usein menee pieleen, mutta kuten jo edellä annoin ymmärtää, niin se ei johdu minusta.
Elämässäni on menossa vaihe jolloin 2cl jotain siirappia ja limelohko tai vaahdoton olut ovat niitä oikeita valintoja ja elämyksellisyyden elementtejä molemmin puolin tiskiä, koska minä niin päätän, ja päätökseni perustuu rautaiseen ammatilliseen näkemykseen. Tämä elämänvaihe on itse asiassa helppoudessaan niin miellyttävä, että tästähän alkaa pitää. Taidankin jämähtää tähän näin (ja turhan moni jämähtää), sillä erilaisten asioiden tekeminen, asioiden erilailla tekeminen, innovatiivisuus, itsensä kouluttaminen ja todellisen ammatillisen osaamisen syventäminen, uusien asioiden oppiminen ja moni muu juttu kuulostaa kovin työläältä, suoranaiselta ajanhukalta – vieläkö tässä muka pitäisi haastaa itsensä!?
Vaihe 3
Luominen on taas helppoa ja kyseenalaistaminen hauskaa, tarkemmin kuin mietin, niin molemmat ovat jaksamiseni perusedellytyksiä. Otin haasteen vastaan ja aloin kouluttaa itseäni. Tekemiseeni tuli ihan uutta draivia ja työvuoroista tuli paljon mukavampia, jotenkin töissä on nyt hauskempaa. Asiakkaatkin ovat paljon kivempia ja arvostavat enemmän, siltä ainakin tuntuu.
Kyllähän minä nykyään tiedän ja osaan ihan oikeasti enemmän. Jotenkin kaikki on selkeämpää ja tajuan mikä tämän jutun juju oikein on. Nyt kun jälkeenpäin miettii, niin melkoisella ”mutulla” tuli elinkeinossa mentyä ja sinne päin tehtyä. Kyllä, tutkintotodistus on taskussa ja ammattinimike rinnassa – olen ihan oikeasti Baarimestari ja helkkarin ylpeä siitä.
Hä? Lapin matkailuopiston Baarimestarin erikoisammattitutkinto 16.1.2012 alkaen. Pysy sivustolla.