Hauki on kala. Pardon, merlu on kala.
Ranskaan työssäoppimisjaksolle lähti Lapin matkailuopistosta Jannen kanssa myös Niemen Väinö. Jos on Jannella asiat hyvin, niin eipä mene hullummin toisenkaan sankarin kohdalla. Väinön kuulumiset olkaa hyvä.
Ja Väinön kertomana
Le Balatassa hommat menee niin, että aamuvuoroja (klo 9:15- noin klo 15:15) on kaikkina muina päivinä paitsi keskiviikkona jolloin Le Balata on kiinni. Iltavuoroja (klo 19- noin 23:00) on torstaista lauantaihin.
Majoitus on näppärästi lähellä ravintolaa, sillä ravintola on samaisen rakennuksen alakerrassa
Keittiö on todella siisti, ja kaikki toimii niin kuin pitääkin. Nyt kolmen viikon jälkeen tuntuu jo siltä, että Balatan keittiö on paras tähän mennessä käydyistä keittiöstä, niin toimivuudeltaan kuin kooltaan ravintolaan verraten.
Joka päivä tulee uusia asioita käsittelyyn, niin raaka-aineita kuin tekniikoitakin, ja mielenkiinto ei ole lopahtanut vielä ollenkaan. Keittiömestarin politiikka on raaka-aineiden suhteen todella hyvä, sillä kaikki mikä taloon tulee, on mahdollisimman tuoretta, parhaimmillaan samana aamuna kerättyjä tuotteita. Uusia raaka-aineita on tullut vastaan jo monia: esim. kampasimpukka, kalmari ja ”salsifis” (mustajuuri).
Ensimmäisiä päiviä töissä – kauaa ei tarvinnut totutella. Joka päivä tulee uutta tavaraa käsiteltäväksi, vuorossa meriahven.
Kala (merlu) jolla on kylkiluut – paljon täällä saa käsitellä meren antimia, mutta liekö se yllätys kun rannikolla ollaan
Isohko kalmari – näitä muuten on harvinaisen yksinkertainen renssata
Asiakkaita ei talviaikaan ole kauhean paljoa, mutta parhaina päivinä, perjantaina ja lauantaina, asiakkaita saattaa käydä 40 per kattaus. Siihen verraten keittiössä on melko rentoa tehdä asioita. Keittiön misat alkavat jo hahmottua, ja perusrutiinit menevät sukkelaan.
Lounasannos ja päivittäin muuttuvat raaka-aineet (mitä on saatavilla)
Talon jälkiruokia: vasemmalla on talon suklaajälkiruoka-annos ja oikealla marenkia, päärynää eri tavoin sekä itse valmistettua hunajajäätelöä
Keittiöön minut on otettu hyvin nopeasti osaksi työyhteisöä. Keittiössä on Mesun ja minun lisäksi pari muuta harkkaria sekä kakkosmesu. Ilmapiiri keittiössä on tosi rento, ja kiireen tuntua ei ole lainkaan – asiat luistavat tosi sukkelasti.
Keittiön muut hemmot ja hanhenmaksaa – sotkuista touhua. Kuvassa vasemmalla Nicolas joka oli Rovaniemellä työssäoppimisjaksolla Ravintola Nilissä.
Nyt tällä hetkellä tuntuu siltä, etten olisi millään halunnut ohittaa tätä ulkomaille lähtemistä. Lappulippuja tuntui olevan paljon, mutta näin jälkeenpäin ajatellen koko setti tuli, kuten Janne jo mainitsikin, kuin tarjottimella. Tekee hyvää nähdä toista kulttuuria näinkin läheltä! – Väinö