Saimme nauttia korkeatasoisesta viinitastingista, kun Vina Maipon Pohjoismaiden Export Coordinator Guillermo Hirmas C. vieraili Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Concha y Toron edustajan Marko Timosen kanssa. Tällaisilla vierailuilla on suosiota opiskelijoiden keskuudessa, ja paikat varattiinkin nopeasti täyteen. Kuva © Viña Maipo
Aloitimme tilaisuuden Guillermon vetämällä presentaatiolla Chilelle viinimaana tyypillisistä piirteistä. Chilessä on hyvät olosuhteet viiniviljelyyn maantieteellisen sijaintinsa ansiosta, samoin kuin ilmaston puolesta. Rypäleet kypsyvät nopeasti ja sadonkorjuun aikaan ei tule sadetta.
Logo ja kuvat © Viña Maipo
Seuraavaksi saimme kuulla asiantuntevan luennon suomalaisista alkoholimarkkinoista viinituottajan näkökulmasta. 28,7 % Alkon punaviineistä on Chilestä, kun toisella sijalla olevan Australian viinit edustavat puolet pienempää osuutta. Valkoisissakin viineissä Chile on markkinajohtaja Alkossa, tosin pienemmällä marginaalilla seuraavaan maahan. Kokonaisosuus Alkon viineistä on Chilellä 22,7 % ja seuraavaksi tulleella Espanjalla 12,2%. Näistä luvuista voimme huomata Chilen kasvaneen erittäin merkittäväksi tekijäksi Suomen viinimarkkinoilla. Viña Maipolle Suomi on määrällisesti kolmanneksi tärkein vientimaa. Hämmästyttävän tarkkaa dataa Guillermo meille esitteli, joten kotiläksynsä hän oli ainakin tehnyt hyvin.
Maistamamme viinit olivat Viña Maipo Chardonnay 2011, Viña Maipo Gran Devosion Sauvignon Blanc 2010, Viña Maipo Cabernet Sauvignon 2011, Viña Maipo Cabernet Sauvignon Reserva 2010, Viña Maipo Gran Devosion Cabernet Sauvignon/ Syrah 2008 ja Viña Maipo Gran Devosion Carmenere/ Syrah 2009. Jokainen löysi suosikkinsa näiden joukosta, omani ollessa Gran Devosion Cabernet Sauvignon/ Syrah 2008.
Opiskelijamme kertoivat saaneensa uutta oppia Chilestä viinialueena, alkoholin markkinoinnista ja Suomen merkityksestä markkina-alueena. Luonnollisesti tämän lisäksi opimme maistetuista viineistä paljonkin, mutta näyttää siltä että Chilen viinit eivät ole niin tuttuja kuin niiden pitäisi olla markkinaosuuden perusteella.
Kimmo
Kommentti
Pakko kommentoida Kimmon kirjoitusta omaan näkemykseen ja kokemuksiin, juomatuotteen parissa ammatikseni touhuavana, pohjaten. Viini on alan opiskelijalle outo ja tietyllä tavalla ”epämiellyttävä”, toisinaan jopa pelottavakin aihealue. Miksi näin, kuinka muuttaa edellä mainittu – Kimmon esittämä on juuri se tapa 🙂
Tuoda luontevat (ei liian vakavasti elämään ja viiniin suhtautuvat, mutta intohimoiset osaajat) viinin ammattilaiset värittämään oppilaitoksen arkea. Rakentamalla vierailujen sisällöt pohjautumaan myös oleelliseen tekemiseen esim. tastingin muodossa, kaiken datan ja lukujen ohella, sillä viini jos mikä kaipaa alan opintoihin liittyen tekemistä ja elävää visuaalisuutta.
Mitä tekee elinkeino alan ”osaajalla” joka tietää (ei tunne) ala-alueiden ala-alueet, muttei saa perinteisellä korkilla varustettua viinipulloa auki, saatikka edes uskalla yrittää avaamista, varsinkaan asiakkaan edessä. Mikä funktio on laadukkailla esseille ja hienoilla esityksillä aiheeseen liittyen, jos viinin dekantointi on vain termi, kuohuviinipulloa ei uskalleta avata, etikettiä ei osata lukea, ja ruoan ja viinin yhdistäminenkin on vain hienolta kuulostavaa sanahelinää alan lehtien sivuilta.
Onko viinistä meillä tehty liian vaikea asia joka pohjaa vain ja ainoastaan ylivertaiseen teoreettiseen tietämykseen – siihen ”hifistelyyn” – monen muun juomatuotteen kustannuksella; esim. oluen ja kahvin. Viinin kotikonnuillahan viini kuitenkin on varsin arkinen ja helppo juttu, kuten myös toivottavasti meillä joku päivä.
Ari