Baarimestarien päivän työjärjestys eteni pitkälti suunnitellun mukaan, kunnes opetussuunnitelma alkoi tiistain osalta elää ja joustaa oikein olan takaa. Tulen käyttöön liittyvien perusteiden, esivalmistelut ja työskentelyyn liittyvät turvallisuusseikat, jälkeen siirryttiin Cafe Neron ja glögien kautta kuumien juomien ihmeellisen maailmaan, päivän huipentuessa 12 minuutin ammatillisen osaamisen näyttöön nimeltä ”Ramos gin fizz”. Matkan varrella kerittiin saada myös evästyksiä moderniin henkilöstöjohtamiseen ja työyhteisössä toimimiseen liittyen.
Ramos gin fizz (by Henry C. Ramos), joka myös nimillä Ramos fizz tai New Orleans fizz tunnetaan: giniä, tuorepuristettua lime- ja sitruunamehua, sokerisiirappia, kermaa, kananmunanvalkuaista, appelsiinivettä ja soodavedellä ylös. Ja kaikki tämä 12 minuutin ravistuksen jälkeen – vähintäänkin Cooperin-testiin verrattavissa oleva rypistys, ammatillinen kuntotesti. Koska kyseessä on ns. tutkiva baarimestarius, niin juomat valmistetaan hieman erilaisilla ainesosasuhteilla, eri määrillä jäitä, erilaisilla ravistimilla, eri gineillä…
Takana minuutti pari ja hymyssä suin – voimme vain kuvitella kun Cabinet Saloonin (New Orleans) tiskin takana vuoden 1915 karnevaaleissa on yhtä aikaa ravistanut yli 30 baarimestaria (”Shaker Boys”) vain ja ainoastaan kyseistä juomasekoitusta. Olisinpa saanut olla tuolloin kärpäsenä katossa – 7 x shaker girls & boyskin oli jo show.
Virtaa vielä jopa kehitellä mooveja…
…hyvällä sykkeellä ensimmäisten vastoinkäymisten myötä
Alkaa tuntua…
…ja näkyä 😉
Ei enää niin hauskaa – suoranaista tuskaa, ainakin tunteella!?
Aika – 12 minuuttia täynnä ja helpotuksen huokaus, vielä kun saisi shakerin auki
Oliko sen väärti? Ainakin shakerin koolla ja rakenteella sekä jäiden määrällä on väliä, kuten myös käytettävällä ginillä. Kerman määrää voisi alkuperäisestä reseptistä hiukan tiputtaa, sokeria ehkä jopa lisätä. 12 minuuttia tasalaatuisesti ravistaen – tarvitseeko, pystyykö? Nyt tiedämme – meillä on näkemys joka perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. Hyvä veto ! 🙂