”poikakulta, eihän sinulla ole edes ammattia!”

Näillä sanoilla äitini (okei, äitipuoleni) kannusti minua noin 30 vuotta sitten. Olin noihin aikoihin työskennellyt ravintolassa viitisen vuotta, joista kolme baaritiskin takana juomia asiakkaille sekoitellen. Kyllä se jo tuolloin hiukan kirpaisi. Pidin itseäni jonkinlaisena baarimestarinalkuna ja näin tulevaisuuteni jotakuinkin valoisana. Edessä olivat vuodet elämyksiä ja hyvää oloa asiakkaille tuottaen.

Asia jäi kuiten kaivelemaan mieltäni, joten päätin hankkia itselleni arvostusta myös kotona (työssänihän arvostus tuli tyytyväisiltä asiakkailta). Ei ollut kuulkaa ihan helppoa. Soittokierros maan eri ravintolakouluihin (huomatkaa aikajana, ei tuolloin ollut mitään internettejä – huomautus nuoremmalle lukijapolvelle) osoitti kylmän totuuden. Ei baarimestariksi voi opiskella, ei ainakaan Suomessa. Eihän siinä muu auttanut, kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Jatkoin alalla erilaisissa baarimestarin töissä ja toivoin työkokemuksen jonain päivänä muuttuvan käyväksi valuutaksi myös kotona. Ja niinhän siinä kävikin. Ei äitipuoleni ilkeä ja pahansuopa ollut, hänen aikanaan vaan oli sellainen käsitys, että ravintolatyöntekijät nyt vaan ovat joko juoppoja, varkaita tai hinttejä – pahimmillaan kaikkea kolmea samaan aikaan. Lopulta hänkin jo ylpeänä esitteli poikaansa menestyvänä baarimestarina.

Voitte siis kuvitella, kuinka iloinen olin ensimmäisten baarimestarin erikoisammattitutkintojen nähdessä päivänvalon. Vihdoinkin oli mahdollisuus tulla virallisesti baarimestariksi! Toki noihin aikoihin, kuten vielä tänäänkin, valtaosa baarimestareista valmistuu elämän- & työkokemuksen kautta. On kuitenkin valtava merkitys sillä, että myös yhteiskunta virallisesti tunnustaa baarimestarin ammatiksi. Meillä on lukuisia ammatteja joihin on kaksi eri väylää, työn kautta oppiminen ja ammattikoulutus. Molemmista ”putkista” tulee loistavia ammattilaisia, ja myös niitä ei niin hirveän loistavia.

Tärkeää tässä on se, että on olemassa ammattinimike, joka tunnustaa ko. ammattikunnan olemassaolon. Joten en millään pysty näkemään  ja ymmärtämään syitä purkaa jo olemassa olevaa ja hyväksikin todettua tutkintomallia. Samalla logiikallahan voitaisiin poistaa kokin ja keittiömestarin tutkinnot. Kaikki voisivat olla ”ruokatuotantohenkilöitä”.

Kuva1

Meille kaikille ihmisille tärkeimpiä asioita elämässä on arvostus. Arvostus yksityiselämässä ja arvostus työelämässä, ilman arvostusta ei voi olla ylpeä osaamisestaan. Osaamisestaan ylpeä asiakaspalvelija, kuten baarimestari, säteilee positiivista ilmapiiriä niin asiakkaiden kuin työyhteisönsä keskuuteen. Annettakoon siis baarimestareille se arvostus, jonka he ansaitsevat, älkäämme kääntäkö historianpyörää taaksepäin.

Markku Raittinen
Master Taster ja ikuinen baarimestari

 

Kuva © Ari Manninen

 

Vastaa