Siinä se porukka jälleen on – Lapin matkailuopiston Baarimestarin eat mallia 2016. Kun aikanaan aloitettiin vuonna 2007 ensimmäisen eat-porukan kanssa, epäileviä Tuomaita – jos sallitte vertauksen – ja naureskelijoita riitti jonoksi asti. Kyseessä piti olla ”kertaluontoisen oloinen kurssi”, joka olisi ohi ja unohdettu vuodessa tai kahdessa. Vaan toisin kävi. Porukkaa löytyi Lapissakin omaa ammattitaitoaan syventämään vuosina 2008, 2010, 2011, 2013, 2014 ja 2015. Ja miksei olisi löytynyt – ja miksei löytyisi jatkossakin. Kirjoitin aikanaan näin: ”Maailma muuttuu, mutta erikoisosaamisen tarve ei häviä mihinkään. Kuinka sitten hankkia erikoisosaamista, jolla erotutaan ja menestytään työmarkkinoilla – siellä elinkeinossa. Yksi tapa on lähteä syventämään jo olemassa olevaa ammatillista osaamista erikoisammattitutkinnon kautta. Monille ravintola-alalla juomatuotteen parissa työskenteleville piste iin päällä onkin Baarimestarin erikoisammattitutkinto ja baarimestarin ammattinimike.” Näin tuolloin vaan kuinka väärässä olinkaan. Maailma todella on muuttunut ja ammatilliseen koulutukseen liittyen on edellä mainitun kaltainen erikoisosaamisen kansallinen tarve elinkeinosta kadonnut? Väliraportti on tehty, ehdotus annettu ja baarimestarin erikoisammattitutkinto ja baarimestarit turhiksi todettu – varsin laaja-alainen ja ketterän oloinen ammatillinen näkemys ja tulkinta työelämän tarpeista. Keneltähän nyt elinkeinossa on kysytty!?
”Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto, johon yhdistetään osaaminen tarjoilijan ammattitutkinnosta ja baarimestarin erikoisammattitutkinnosta” – edellä oleva on suora lainaus ehdotuksesta uudeksi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016.23). Kyseessä on väliraportti työelämän ohjausryhmältä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi. En enää jaksa kauheasti nousta tiskille Baarimestarin eat:n puolesta – joskus tappio vaan on myönnettävä, vaikka kyseessä onkin ”vain väliraportti” ehdotuksineen ja ns. loppuraportti päätöksineen lienee oma juttunsa. Kyllä se vaan nyt siltä näyttää, että baarimestarin ammattinimike tutkinnon muodossa on katoavaa kansanperinnettä ja hyvinkin nopeasti. Kovasti kiinnostaisi kuitenkin tietää, että mihin (kenen näkemys) pohjaa ammatillisen tutkintorakenteen kommentoijien ”ketjutason näkemys” siitä, että baarimestaria ei nykyelinkeinossa tarvita (ole olemassa?). Erikoista, sillä elinkeinosta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta tulee koko ajan ihan erilaista viestiä niin yrittäjien, henkilöstön kuin muidenkin alan toimijoiden toimesta. Vielä erikoisempaa on, että toinen puoli kommentoijista muodostuu koulutuksen järjestäjistä ja opettajista. Päivitetyn koulutuksen ja erikoisosaamisen tarve tässä muodossa ei ole kadonnut mihinkään. Suomalainen baarimestari voikin paremmin kuin pitkään aikaan – hyviä asioita tapahtuu ja koulutettu porukka työllistyy. Se, että nykyinen baarimestarin erikoisammattitutkinto koetaan turhaksi, ja tutkinnon arvostus määräytyy nykyisellään suorituspaikkakunnan mukaan, lienee seurausta vuonna 2005 kirjatuista enemmän kuin kevyistä ja suppeista näyttötutkinnon perusteista ja koulutuksen järjestäjien omasta toiminnasta (osaamisesta?) esim. tutkintoon valmistavaan tietopuoliseen koulutukseen liittyen.
Tähän hetkeen. Näillä näkymin Lapin matkailuopiston viimeinen baarimesupoppoo aloitti opinnot viikolla 35 – miksi te oikein olette täällä, tulin jälleen kysyneeksi. Tiivistettynä porukan vastaus on tässä: ”Haluamme oppia ja luoda uutta, kerrata vanhaa (ja hylätä), verkostoitua, oppia ymmärtämään ammattiamme, saada lisää varmuutta, ammattiylpeyttä ja arvostusta, kehittyä tuloksentekijöiksi, edetä uralla…” Kun tämä tutkinto nyt näyttää katoavan, niin eipä kuitenkaan heitetä kirvestä kaivoon. Tässähän on koulutuksen järjestäjillä mahdollisuus profiloitua ”baarimestarin eat:n hengessä” jo mainittuun uuteen ammattitutkintoon liittyen ja siten varmistaa tältä osin työelämässä tarvittavan osaamisen säilyminen esim. erilaisten koulutustuotteiden kautta – vaikka ammattinimike baarimestari katoaisikin. Toivottavasti uuden asiakaspalvelun ammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet kirjataan sen verran ”raskaasti”, että tutkinnon kevyeen läpivientiin ei ole mahdollisuutta – onko mahdollista kun kyseessä on ammattitutkinto. Häviääkö erikoisosaaminen sittenkin tältä osin ja koulutuskentän valtavat elinkeinon kaupalliset toimijat, niin hyvässä kuin pahassa.
…Eikö tosiaankaan löydy mitään muuta ”ammattinimikettä” kuin ravintolan asiakaspalvelija – nyt on kuitenkin jo vuosi 2016. Muistuu mieleen oma alan tutkintoni 1990-luvun alkupuolelta kun valmistuin enemmän kuin laaja-alaisesti ”majoitus ja ravitsemisalan esimieheksi” – anteeksi, voitko toistaa.
Maanantaina käynnisteltiin, mutta jo tiistaina porukalta otettiin ns. löysät pois. Omaa ammatillista osaamista ja näkemystä tulisi ”lajinsa viimeisille” jakamaan henkilö alan terävimmältä huipulta. Henkilö joka on alusta asti uskonut tähän juttuun ja meidän tapaan tehdä. Huomiseen!
Kuvat © Ari Manninen