Päivä no2. Vieraana todellista asiantuntijuuttaan jakamassa Global Brand Ambassador ja Master Taster Markku Raittinen Brown Forman Finlandilta. Mitä oikeastaan voin sanoa? Toripuistikon vitoskerrokseen saapui jälleen kerran tyyppi – ystävä – joka on alusta asti uskonut tähän tutkintoon ja meidän tapaan tehdä. Tarvitseeko sanoa mitään – nöyrimmät Kiitokset Sööri kaikesta näiden vuosien varrella opitusta ja koetusta. Eteenpäin ja päivän agendan kimppuun. Ohjelmassa vodka taste training whiskeytwistillä baarimestarin jaloa ammattia avaten. Tervetuloa Make – ole hyvä!
Voitteko ystävällisesti kertoa mitä saan kun tilaan vodkaa? Kuinka kertoa asiakkaalle mitä – miten määritellä ja mihin verrata, että asiakas ymmärtää? Mikä tekee suomalaisesta vieläkin suomalaisemman? Main streamia vai premiumia – jotain eroa? Milloin tuote on premium – uskotko itse tuotteeseen, tarvitseeko uskoa? Mikä erottaa premiumin superpremiumista? Mikä on uniikkia? Kohtuulisen sähäkkä kysymyspatteri heti alkuun joka pisti miettimään – tunnenko liikeideani, edustamani yrityksen palvelukulttuurin, tuotteet? Osaanko myydä tätä ja niitä?
Maistuvaa, mautonta vai maustettua?
Kukkaisuuteen viittaavaa varomattomuutta, uineita pötkylöitä, naapurin isäntä maanantaiaamuna hississä…
Onko puhdas tylsä?
Suodattaminen on uusi musta.
Missisippi, Ohio, Downtown Louisville, Elijah, Craig ja sillin maun poistaminen, Jack Daniel, George Garwin Brown ja loppu on jälleen kerran historiaa – jos olit paikalla, niin tiedät mitä tuo litania tarkoittaa.
Miksi Bourbon-tynnyrissä kypsytetty skottiviski on niin hyvää?
Milloin ja miksi suuresta tuli muka huonoa? – Aivan loistava kysymys nykyisen craft-huuman aikana. Onko kaikki craft hyvää tai laadukasta? Mitä craft nykyisellään loppupeleissä on ja mitä se oikeasti lupaa?
Markku – tarvitaanko maailmassa baarimestareita ja syvällistä substanssikoulutusta edellä mainittuun liittyen? ”Ilman muuta tarvitaan. Uskon vahvasti virallisen instanssin koulutukseen joka on kaikkien saatavilla. Tavallaan on hyvä, jos baarimestarikoulutusta ei ole, sillä se jättää kentälle vapauksia. Jos meillä olisi kiveen hakattu koulutussuunnitelma baarimestariuteen liittyen, niin silloinhan se tarkoittaisi, että ainoa tapa päästä baarimestariksi olisi mennä tuon putken kautta. Rajoittasiko se sitten jotain jollain tapaa? Jos meillä olisi sellainen putki ja tutkinto, niin ammatti olisi varmaan yhteiskunnallisesti hyväksytympi. Nythän taas voidaan helposti mennä siihen, että kun osaat painaa pienen tai ison tuopin, niin olet baarimestari. Koulutusta tarvitaan, eikä tutkinto ole mikään mörkö joka sulkisi esim. kisälliyden kautta baarimestariksi tulemisen. Vaikka kuinka olisi paloa, niin aina ei voi valita esim. laadukasta kisälliyttä, joten koulutus tulisi olla olemassa jo ihan tasa-arvoisuuden nimissä. Nyt muuten olisi hienoa olla alle kolmekymppinen baarimestari jo pelkästään ammattikunnan arvostuksen ja tekemiseen liittyvän hypetyksen vuoksi. Kunhan vain muistetaan, että ei aleta tehdä asioita baarimestarilta baarimestarille ja anneta ympyrän vaan pienentyä ja pienentyä, vaan muistetaan pitää asiakas keskiössä. Ihmisen perusmakuhan on makea, niin miksi me tehdään soureja viidellätoista bitterillä ja opetellaan tykkäämään niistä. Miettiikö asiakas, että minun kuuluu tykätä tästä juomasta, mutta…”
Söörit Raittinen ja Pellisen Pekka. Kuten jo alkujuonnossa totesin, niin Kiitos kaikesta vielä kerran – olemme olleet etuoikeutettuja. Menneiden vuosien aikana on tutkinnon kautta päästy kokemaan ammatillisesti niin huimia juttuja, että alta pois. Esimerkiksi Finlandia Vodka Cupin kansainvälisen finaalin Äffäyhteisöllisyys pitkine työpäivineen, kisamisat hiukan (lue hxxxxxtin) liukkaine peltiprikkoineen ja Lainion legendaariset pikataipaleet lumimyrskyissä eivät koskaan unohdu paikan päällä olleilta. Vaikka tämä tutkinto nyt näyttäisikin kansalliselta tutkintokartalta katoavan, niin jatketaan uusi kujein, sillä tälläkin kertaa uusi on sitten kuitenkin mahdollisuus.
Markku, Pekka, Finlandia Vodka and Brown Forman (Finland) – Thank you for your superb co-operation. We have been privileged. All we have experienced during these last years has been an unbelievable professional path that you only can dream of – great memories that will never fade away. Although Finnish Special Qualification of Bartending – “Masterclass” – as an official training program seems to be history, our co-operation will continue with a new twist and good old Ready, steady, shake –attitude. Till the next time!
Markku jatkoi matkaa ylöspäin ja porukka touhusi loppuviikon enemmän kuin hyvällä sykkeellä. Kerrattiin ja pikkasen tultiin boxistakin ulos, päivitettiin ja pudotettiin pari ankkaakin taivaalta – vaikka radiossa jotain muuta ”totuutena” oli kerrottu (kokeiltiin ja todettiin), naurettiin ja oltiin tässä ja nyt. Koossa on jälleen erinomaisen motivoitunut porukka loistoasenteella – nämä on niitä hetkiä, vetäjän vinkkelistäkin. Jatkuu viikolla 38.
Kuvat Pics © Ari Manninen