Se on sitten baarimesujen tämä vuoden viimeinen lähijakso taputeltu ja enemmän kuin hyvillä fiiliksillä. Itse asiassa, tuo aloituskuva kuvastaa niin tätä hetkeä – porukka kehittyy koko ajan ja se näkyy. Oikeita asioita tehdään hyvällä itseluottamuksella ja terveellä ammattiylpeydellä. Tarvittaessa paikkoja lähdetään automaattisesti hakemaan oikeasta suunnasta. Tekemisessä yksinkertaisesti vaan on hyvä meininki ja hymy herkässä – ja itsestä se oli tälläkin kertaa kiinni. Syyskauden viimeinen lähipäivä toi mukanaan myös vieraan, kun Jani Rantaeilola (Shaman Spirits) kävi avaamassa aitojen makujen maailmaa…
Ei liity mitenkään näiden mesujen lähiopetusjaksoon, tai tässä yhteydessä korkeintaan löysästi, mutta homma kansainvälistyy konkreettisesti – mitä tuolla sanalla sitten halutaankaan ymmärtää – tiskin molemmin puolin. Ei tarvitse mennä ajassa paljoa taaksepäin, kun vain silloin tällöin joku halusi suorittaa esim. anniskelupassitentin englanniksi. Nyt in English -tenttijöitä on koko ajan ja toisinaan runsaasti. Kohtuullisen kansainvälistä, kun tentissä on samaan aikaan porukkaa mm. Suomesta, Kiinasta, Venäjältä, Espanjasta, Balkanilta ja Karibialta. Näin se menee nykyään ja mikäs siinä. Hyvä, että joku haluaa edelleen passata tälläkin saralla. Mistä se muuten johtuu, että alan hommat eivät enää oikeasti kiinnosta ja joka ”sesongin itkuvirsi” alkaa jo pikkuriikkisen kyllästyttää – ammattilaisista huutava pula, oli sitten kyseessä sali tai keittiö. Olisiko alalla peiliin katsomisen paikka, puhumattakaan koulutuksenjärjestäjistä – miksi ala ei enää ns. vedä entiseen malliin? Miksi kovaa vauhtia kasvavaa alaa ei enää koeta houkuttelevaksi vaihtoehdoksi vaikka työllistyminen olisi varmaa – elinkeinolla askel- / pelimerkit kohillaan tähän liittyen? Mihin ne kaikki ammattilaiset katoavat – tuleeko niitä oikeasti, riittävästi? Jos ei, niin miksi? Pitäisikö toimintaa uskaltaa tarkistella ääneen ja konkreettisesti upottaa kädet santaan kaiken paperilla tai netissä kehittämisen sijaan? Silläkin uhalla, että ei voidakaan osoitella jotain muita tahoja ja palaute saattaa… – eihän nyt vaan joku tai jokin ajanut alasta ohitse!? Kuka nukkui onnensa ohitse? Kuka ei muistanut katsoa peileihin? Kuka…
Aito maku on aito maku…
Siinä vaiheessa kun se maistuu lappapuurolta, niin eihän se tarvitse mitään muuta…
Tehkää ihmiset punaisia juomia – niitä ei ole koskaan palautettu 😉
Jep – homma jatkuu tämän ryhmän osalta taas tammikuussa viikolla 3. Näyttöjä on annettu ja annetaan, myyntikampiksia rakennetaan. Ensi vuoden puolella sitten tutkinnossa vauhdilla eteenpäin. Laajennetaan kevätkaudella kaikkea tekemistä kokonaisvaltaisesti – juomatuotetta, markkinointia, esimiesjuttuja, lukuja, ja kaiken ohessa kirjoitetaan oma tekeminenkin auki. Ammatillinen peruskivijalka on nyt muurattu, tai olemassa ollut laitettu vaateriin, ja sitä myöten otettu selkeä askel ”mikkoudesta” mestaruutta kohti. Vieraitakin on tulossa mukavasti, aina ulkomaita myöten. Ja hei, Kiitos vierailusta Shamaani 😉
Tammikuuhun hyvien Joulujen ja Uusien Vuosien kera!
Kuvat © Ari Manninen
x
x
x