Teksti: V-P Kröger / kuvat: Anthony Meziere
Tervehdys jälleen kaikille tutuille ja tuntemattomille. Ranskaa olen oppinut jo muutaman sanan, mutta aika huteralla pohjalla kieli vielä on. Kaikki on sujunut hyvin ja päivät kuluvat todella nopeasti, mutta tässäpä hieman mietteitä itse ranskalaisesta keittiötyöskentelystä.
Helsinki-Vantaa lentokentällä jännityksen lisäksi mielen valtasi suomalaisen vaatimattomaan tapaan ”lähdetään näyttää ranskalaisille miten veitsi heiluu.” Joopasejoo – ei aivan. Jalat palasivat maan pinnalle hyvin nopeasti työasun pukemisen jälkeen. Uudet raaka-aineet ja valmistustekniikat, kieli, työkaverit ja työmoraali, siinäpä olisi jokunen uusi asia näin alkuun.
Kuten aikaisemmin mainitsin, kaikki tuotteet tulevat tuoreina ja mahdollisimman läheltä. Siinä saa useampi napapiirin kulmilta tuleva raapia päätä kun eteen tuodaan tuotteita, joita olemme tottuneet näkemään lähinnä pakastealtaissa tai säilykepurkeissa. Nyt on jokunen sata kampasimpukkaa avattu ja renssattu muotoon, jossa olemme sen tottuneet näkemään, ja se alkaa pikkuhiljaa onnistua. Muutaman mustekalan olen myös saanut käsiini ja kyyhkyjä on ”silvottuna” useampi, monista uusista juureksista puhumattakaan. Tietenkään sitä kuuluisaa ankan maksaa unohtamatta.
Mesu näyttää
Lähes jokaisena päivänä olen joutunut toteamaan, etten ole ikinä valmistanut tuota ja meillä noita löytyy pelkästään pakasteena jos niinkään. Onneksi kaikki ymmärtävät hyvin tilanteen ja alkuun saan olla hieman hitaampi kuin muut 😉 Tosin tämä luksus ei kauaa kestä.
Työmoraali keittiössä on kova. Kaikki haluavat antaa kaikkensa ja enemmänkin. ”Enemmän on enemmän” periaate elää vahvana ja kaikkien työpanos näkyy. Kenelläkään ei ole joutoaikaa vaan aina on jotain tehtävää, ja yleensä vielä monia tehtäviä päällekkäin. Kaikki myös osallistuvat siivoukseen ja tiskaukseen, aina kun pystyvät, ja keittiö on ja pysyy puhtaana koko päivän eikä tiskivuori kasva mahdottomaksi missään vaiheessa.
Paljon on uusia asioita tullut, mutta keittiö on keittiö maasta välittämättä. Toistaiseksi työvuorosta on lähdetty hymyssä suin ja mielellään sinne on mennyt takaisinkin 🙂
Palaillaan,
V-P