Kevät on openkin parasta aikaa, eikä vain sen takia, että taivas on jälleen sininen, aurinko paistaa ja pikkulinnut kertovat kesän (ja loman) lähestymisestä. Keväällä se vaan koko kulunut lukuvuosi puhkeaa kukkaan kilpaa heräilevän luonnon kanssa. Keväisin talven pitkinä ja pimeinä hetkinä opittu alkaa ”junnujen” käsissä jalostua laadukkaaksi tekemiseksi joka palkitsee. Vielä kun pääsisivät näyttämään tuon aitoakin aidomman tekemisen myös elinkeinoon, siitäkin huolimatta, että osaaminen ei vielä ole pro-tason tekemistä ja ne kuuluisat (asiakas)kohtaamiset eivät vielä ole taiteeksi jalostunutta aikuisten teatteria – vai ovatko? Miksi se olut on tummaa ja mitä on poron kare? ”Koska se on tummaa ja se on luita ja lihaa!” Anteeksi? Ammatillisen osaamisensa (?) näyttäneen expertin suusta kuultunahan tuo olisi innovatiivista rajoja rikkovaa lähestymisestä, ihanan hauskaa leikittelyä ja fantastista persoonallisuutta. Se sijaan ”harkkariksi” kutsutun työssäoppijan suusta kuultuna vähintäänkin moukkamaista osaamattomuutta, jolle ei aikuisten maailmassa kannata edes antaa mahdollisuutta – vai kannattaako? Jos ei mitään muuta, niin harkkarihan on mitä mainioin oman tekemisen laadun mittari ja toiminnan kehittäjä. Uskaltaisiko sitä riskeerata?
Tettiläiset ovat hauskoja, koska sellaisia ne tettiläiset ovat. Harkkarit, joita myös työssäoppijoiksi kutsuttiin, ovatkin jo ”pain in the ääs”, varsinkin kun ylimääräisiä käsipareja ei juuri nyt tarvita. ”Kukas helvetti sinä olet ja mitä helvettiä sinä täällä teet?” – tällä kannustavalla tokaisulla allekirjoittanut aikanaan toivotettiin tervetulleeksi alalle. Aloitus oli vähintäänkin jäätävä ja hetkellinen ”hämmennys” lamaannutti ihmisiä kohtaamaan tottuneen nuoren. Tällaisiako ne kuuluisat aikuisten työyhteisökohtaamiset ovat? Millaistahan se on sitten niiden asiakkaiden kanssa? Maailman nopeimmasta ”perehdyttämisestä” toivuttuani oli tehtävä päätös, sillä olin kuitenkin saanut mahdollisuuden oppia töissä – virhe vai antoiko joku aidosti mahdollisuuden saada jalka työelämän oven väliin? Antoiko joku mahdollisuuden, jota moni alaan sitoutunut nuori ei edes saa. Eipä siinä. Päätin katsoa ”jaetut” kortit loppuun asti, vaikka en omannutkaan yhtään alan koulutusta tai osaamista. Vaikka olinkin ainakin numerojen perusteella jo aikuinen ja minua ei hetki sitten kohdeltu kuin aikuista. Vaikka työyhteisössä toimiminen ja asiakaskohtaaminen olivatkin täyttä ”hebreaa”, ammattijargonia johon tulisin törmäämään vielä myöhemminkin. Vaikka olinkin joskus jossain kuullut sanan palvelu. Vaikka alun perusteella olisin vain tiellä oleva potentiaalinen tulevaisuuden nuorisotyötön. Vaikka…
Miksi työpaikan kannattaa toimia oppimispaikkana? Kuinka varmistaa tulevaisuuden työvoima ja kehittää omia toimintatapoja? Mitä on osaamisemme nyt ja tulevaisuudessa? Kuinka työpaikalla tapahtuva työssäoppiminen ja -oppija voisivat toimia osana henkilöstön kehittämistä? Millaisia mahdollisuuksia työssäoppimispaikkana toimiminen tarjoaa – vaikka (alaikäisen) työssäoppijan touhuamista rajoittavakin (?) erilaiset lakeihin perustuvat ”rajoitteet” esim. työaikajärjestelyihin liittyen. Mitä se työpaikalla tapahtuva oppiminen oikeasti on? Voisiko laadukas työssäoppiminen helpottaa kaikkia tahoja? Voisiko…
Mikä ajoi Mannista eteenpäin? Se oli se juttu kun kaikki se vaan alkoi kiinnostaa – Kiitos oikeiden henkilöiden, jotka ottivat ”kainaloon” ja kärsivällisesti antoivat täydelliselle noviisille mahdollisuuden. Silläkin uhalla, että hän hetkellisesti tuhoaa jotakin ylivertaisen hienoa ja laadukasta, jonka liikeidean parissa toimivat muut ovat vuosien puurtamisella aikaan saaneet ja saavuttaneet. Ne olivat ne henkilöt, jotka toisinaan antoivat ”kipakkaakin ammatillista palautetta rakentavassa hengessä” ja ihan oikeasti vaativat antaen mahdollisuuden tehdä, erehdyksenkin uhalla. Ne olivat ne tyypit, jotka ottivat ”porukkaan” ja availivat ammatillisia ovia kohdellen tasavertaisena, vaikka ero osaamisessa olikin valovuosia – ainakin alkuun 😉 Ne oli ne tyypit, jotka pistivät oppimaan ja kehottivat samalla hakemaan alan kouluun. Ne tyypit, jotka sanoivat, että tämä on hyvä juttu – ne elinkeinon tyypit olivat helvetin (anteeksi voimasana) hyviä ja reiluja tyyppejä. Ne tyypit uskoivat tähän juttuun ja noihin tyyppeihin, jotka eivät myöskään olleet seppiä syntyessään.
Kuvat © Ari Manninen