Eipä sitä juuri kliseisemmin voisi aloittaa, mutta ”because I can”. Kuvan perusteella postauksen punch line voisi olla vaikka ”lama-ajan laskentatointa”. Mielessä kävi myös ”kun on halua, mutta ei mahdollisuutta”. ”Tyhjä olo”, totesi Luke kun Lapin matkailuopiston Baarimestarin eat 2014:n lähiopetusviikot yllätyksellisesti loppuivat kuin seinään. Nyt se on sitten itsestä kiinni miten homma jatkuu. Ei enää aamuisia vaelluksia maitopurkkien kera vitoselle – hyviä muistoja. Minähän sanoin, että kevät 2015 tulee nopeammin kuin huomaattekaan. Liekö kevään merkkejä, mutta itseä ainakin alkaa ihan oikeasti väsyttää ”vuosittainen jumppa” ja aikaa ja energiaa vievä perustelu olemassa olevan oleellisen tärkeydestä ja merkityksestä, puhun nyt kansallisen Baarimestarin erikoisammattitutkinnon tulevaisuudesta. Isolla Kirkolla pääkallopaikalla ollaan edelleen sitä mieltä, että tutkintoa ei tarvita ja sen sisällöt voidaan mukauttaa ja sulauttaa tarjoilijan ammattitutkintoon. Minultakin pyydettiin ammatillinen näkemys aiheesta, virallista Opetushallitukseen lähetettävää tutkinnon tarpeellisuutta puoltavaa lausuntoa varten, siitä kiitos sitä pyytäneelle taholle. Mitä näin?
”Tarjoilijan ammattitutkinnon ja Baarimestarin erikoisammattitutkinnon yhdistäminen
Yksi ammattitutkinto, jonka yhtenä tutkinnon osana tarjottaisiin opiskelijalle mahdollisuus valita Baarimestarin erikoisammattitutkinnon sisältö, jolla varmistettaisiin tutkinnon soveltuvuus laaja-alaisesti ja pätevöidyttäisiin alalle?
Erikoisosaamisen tarve ei majoitus- ja ravitsemisalalta ole kadonnut mihinkään, päinvastoin sen merkitys työelämässä korostuu entisestään elinkeinon luonteen muuttuessa. Asiakkaiden lisääntyvä tietoisuus ja oma osaaminen asettavat juomatuotteen parissa työskenteleville yhä korkeamman vaatimustason. Ammatillisen haasteen, johon ei nyt ja tulevaisuudessa voi vastata kuin laadukkaan koulutuksen mukanaan tuomalla todellisella asiantuntijuudella, ei ammattitutkinnolle luonteenomaisella peruspätevöitymisellä. Se, että Baarimestarin erikoisammattitutkinnon ammatillisesti haastavia sisältöjä mukautetaan ammattitutkinnon opetussisältöihin, henkilöille jotka ovat vain pätevöitymässä, ehkä vain hankkimassa mahdollisen uuden ammatin kuitenkaan sitoutumatta alaan, ei yksinkertaisesti tulisi toimimaan. Kuinka vastata koulutukselliseen tarpeeseen niiden henkilöiden osalta, jotka jo omaavat ammatillisen tutkinnon esim. Tarjoilijan perustutkinnon, mutta haluavat syventää omaa olemassa olevaa osaamistaan pärjätäkseen työelämässä? Kahden päällekkäisen ammatillisen tutkinnon suorittaminenhan on mahdollista, mutta mikä saisi jo Tarjoilijan perustutkinnon suorittaneen osaajan suorittamaan ammattitutkinnon – ”opinnot uudelleen” – saadakseen edes hitusen siitä tietopuolisesta opetuksesta, jonka Baarimestarin erikoisammattitutkinto aiemmin antoi. Näin tulisi väistämättä käymään, sillä mukautettavat sisällöt tulisi rakentaa sen verran kevyiksi osaamisperusteiltaan, että ne sopisivat kaikille opiskelijoille, oli kyseessä sitten pakollinen tai vapaasti valittava tutkinnon osa. Kyseinen opintokokonaisuushan kiinnostaisi kuitenkin kaikkia, olisi sinulla jo olemassa olevaa osaamista tai ei, henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippumatta. Palvelisiko edellä mainittu opiskelijoiden osaamisen hankkimista? Osaamisperusteisuushan muuttuu koko ajan enemmän ja enemmän työtehtäviin sidotuksi, jolloin tietopuolisen opetuksen merkitys korostuu. Toimimalla näin katkaistaisiin selkeä ammatillinen opintopolku, jossa perus- tai ammattitutkintoa syvennetään erikoisammattitutkinnolla, jonka jälkeen tulevat esim. yrittäjyyteen tähtäävät opinnot. Edellä mainitun kaltaisella lyhytnäköisyydellä monien ammatillinen unelma heitettäisiin romukoppaan ja alaan sitoutuneiden henkilöiden määrä saataisiin entisestään laskemaan.
Miksi pysäyttää jo työnsä osaavien halu jatko kouluttautua ja syventää omaa olemassa olevaa osaamistaan? ”Halusin lähteä syventämään jo olemassa olevaa osaamistani, saamaan syväluotavaa osaamista. Itselläni on suuri kiinnostus omaa ammattiani ja alaani kohtaan sekä vahva tahto menestyä työssäni. Tahdon olla se asiantuntija ja uskon, että Baarimestarin eat antaa siihen loistavat valmiudet.” Miksi riistää oman ammatti-identiteetin, ammattiylpeyden ja arvostuksen kannalta oleellinen alaan sitouttava elementti – baarimestarin ammattinimike – ja siten poistaa kartalta kokonainen osaamisestaan ylpeä ammattikunta.
Mihin perustuu väittämä, että baarimestarin erikoisosaamista ei alalla enää tarvita tai baarimestarin ammattinimikkeellä työskenteleviä henkilöitä ei työelämässä enää ole?
Elinkeinon viestihän on, että baarityöskentelyn ja juomatuotteen osalta on huutava pula todellisista ammattilaisista. Heitä on, mutta ihan liian vähän. Olisi kovin ristiriitaista ja suorastaan vastuutonta, jos edellä mainittuun olemassa olevaan kysyntään ei enää voitaisi virallisten koulutuksen järjestäjien taholta vastata. Alan koulutuksellinen kenttä luovutettaisiin tältä osin suosiolla elinkeinon kaupallisille toimijoille, joiden koulutukselliset sisällöt usein ovat luonteeltaan ammatillisesti ohuita: eivät tarpeeksi kattavia ja merkittäviä. Koulutuksen alas ajaminen baarityöskentelyn osalta juuri nyt olisi hyvin lyhytnäköinen koulutuksellinen linjaus. Juuri nyt pitäisi panostaa koulutukseen ja erikoisosaamiseen. Jo pelkästään ajatus, että koulutukseen panostavassa kilpailukykyisessä Suomessa ei enää virallisen järjestelmän taholta saisi erikoisammattitutkinnon tasoista koulutusta liittyen baarityöskentelyyn ja juomatuotteeseen, olisi absurdi. Baarimestarin erikoisammattitutkinnon mahdollinen uudelleen käynnistäminen tulevaisuudessa, kun koulutuskentän olisivat vallanneet jo muut alan toimijat, olisi enemmän kuin haastavaa, ehkä jopa mahdotonta. Poissa ollut tutkinto olisi jo menettänyt arvonsa ja merkityksensä, koulutuksenjärjestäjät tältä osin vetovoimansa.
Baarimestarin erikoisammattitutkinto 2005 – näyttötutkinnon perusteiden uudistaminen
Tutkinnon perusteet ovat nykymuodossaan vanhentuneet. Perusteet on myös kirjattu niin kevyesti ja ylimalkaisesti, että se antaa koulutuksenjärjestäjälle mahdollisuuden viedä tutkinto läpi hyvinkin kevyesti, työelämälähtöisyydestä välittämättä. Näin myös Suomessa on tapahtunut, sillä Baarimestarin erikoisammattitutkinnon arvo tuntuu määräytyvän koulutuksenjärjestäjän (suorituspaikkakunnan) mukaan – kuinka hyvin tutkinto on ns. ”ajassa kiinni”. Näinhän ei saisi olla, sillä tutkinnon tulisi olla yhtä haastava ja arvokas koulutuspaikkakunnasta ja koulutuksenjärjestäjästä riippumatta. Perusteiden tulisi olla kaikille ja kaikkialla samat. Kysymys kuuluukin: onko Suomessa liian monella koulutuksenjärjestäjällä oikeus järjestää Baarimestarin erikoisammattitutkinto? Riittävätkö kaikkien koulutuksenjärjestäjien resurssit laadukkaan koulutuksen järjestämiseen?
Miksi poistaa kun voi päivittää?
Baarimestarin erikoisammattitutkinto pitäisi päivittää vastaamaan nykyisen elinkeinon ja työelämän tarpeita. Pieni asiantuntijaryhmä, joka koostuisi valikoiduista koulutuksenjärjestäjien ja elinkeinon edustajista, jotka tuntevat tutkinnon nykyiset sisällöt ja opintojen luonteen sekä tämän päivän työelämän vaatimukset, päivittäisi tutkinnon helposti nyky-yhteiskunnan ja elinkeinon näköiseksi, niin tietopuolisen opetuksen osalta kuin esim. opiskelijan osaamisen arviointiin liittyen. Näin tulisi myös tehdä, sillä kyseessä on myös elinkeinon ja alan muiden toimijoiden yhteinen näkemys.
Ari Manninen
opettaja
Baarimestarin erikoisammattitutkinnon ohjaava opettaja
Lapin matkailuopisto”
loppu on alku
Loppua, jota ei toivottavasti tule, odotellessa haastatellaan ensi viikolla Baarimestarin eat 2015 koulutukseen hakeneet tyypit. Opinnot starttaavat sitten toden teolla syksyllä 2015. Toivottavasti kyseessä eivät ole ”lajinsa viimeiset”, joiden vuosi meni taas ihan liian nopeasti. 100 (tieto) x 100 (taito) x 0 (asenne) = 0, mutta mitäpä jos asenne onkin 1000.
Näin se alkoi syksyllä 2014 😉
Kuvat © Ari Manninen