Niin kansainvälistä, niin…

Kansainvälisyys – sanahelinää vai arjen todellisuutta. Rovaniemen joulusesonki, meidän kalenterivuoden kansainvälisin aika on taas ovella. Sesonki alkaa käytännössä 1. joulukuuta, joten hämmennetään hieman soppaa heittämällä mausteita sekaan, silläkin uhalla, että joku käsittää sanomani väärin ja luulee minun puhuvan politiikkaa. Onko kansainvälisyys muka muutakin kuin vain asia joka muodostuu palvelusta englanninkielellä ja hankalista ulkomaalaisista asiakkaista omituisine mielihaluineen ja vaatimuksineen!?

Moni alan ammattilainen ahdistuu parhaillaan jo pelkästä ajatuksesta, että kohta ne jälleen tulevat, oudot ulkomaan elävät joita myös turisteiksi kutsutaan. Työn luonne muuttuu täysin – muuttuuko oikeasti mikään oleellinen – ja kaikesta tulee niin kovin hankalaa, kiirekin tulee olemaan. Oi jospa olisin aina valmis – kansainvälinen – ettei minun tarvitsisi käydä läpi tätä muuttumisleikkiä joka helkkarin vuosi.

Mitä on kansainvälisyys työssämme? Arkea – ainakin se pitäisi olla. On uskomatonta, että vasta nyt, parin viimeisen vuoden aikana, on kansainvälisyydestä ruvettu toden teolla kovaan ääneen huutelemaan ja erilaisiin toimintastrategioihin kirjaamaan, kun se kuitenkin on aina ollut läsnä – vai onko? Onko sittenkin niin, että koko sana on päässyt yllättämään housut kintuissa? Onko koko asia samaa sanahelinää kuin nuo surullisen kuuluisat ja toistettavat elämykset, laatu, hyvä palvelu jne. – mystisiä termejä joita kukaan ei osaa auki lukea, asioita ja toimia jotka eivät näy arjessa. Miten näillä resursseilla edes voi olla kansainvälinen?

Kansainvälisyys on asenteita, positiivisia sellaisia. Vaativa ja outoa kieltä puhuva asiakas ei ole välttämätön paha vaan haaste jolla on rahaa taskussa – onko vaativa asiakas todellakin haaste, onko vaativa asiakas hankala asiakas? Hän saattaa vaikuttaa oudolta, joidenkin mielestä jopa hölmöltä, mutta miltäpä näyttää ja kuullostaa suomalainen joka on omasta mielestään aina oikeassa, koska on vain yksi tapa tehdä ja ajatella, suomalainen sellainen.

Kansainvälisyys on ymmärrystä, tietämystä, suvaitsevaisuutta, kulttuuri- ja tapatietoutta – me emme ole tässä maailmassa yksin, meidän arvomaailma ei ole se ainoa oikea. On kansainvälistä tietää mitä maailmalla tapahtuu, meillä ja muualla, olla ajassa kiinni, niin ammatillisesti kuin muutenkin. Kansainvälisyys on monikulttuurisuutta.

Kansainvälisyys on laadukasta kotimaista ammatillista osaamista, oli sitten kyseessä juomasekoituksen valmistustekniikka, vuorovaikutustaidot tai vaikkapa kielitaito. Kansainvälisyys on verkostoja (ja verkottumista), niin kotimaisia kuin ulkomaisia. On kansainvälistä olla suomalainen, paikallinen. On kansainvälistä käyttää laadukkaita kotimaisia tuotteita – minkä ihmeen takia tarjota Paratiisisaarilta tulevalle ulkomaan elävälle banaanilikööriä kun selän takana on laadukkaita ja eksoottisia, uusia ja erilaisia makumaailmoja kuten; lakka, puolukka, tyrni, mesimarja jne., puhumattakaan esim. laadukkaista kotimaisista väkevistä alkoholeista. Miten niin suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita? Ota selvää ja opi käyttämään niitä, sillä ne todellakin ovat.

Kansainvälisyys oppilaitoksen arjessa

”Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle kansainvälisyydelle.” (Kansainvälisyys – juhlapuheista koulun arkeen. 2008. Mattila, P., Opetushallitus).

Kansainvälisyys on kykyä ja halua toimia globaalissa maailmassa. Se on jatkuvaa muutosta, liikkumista, kokemuksia – kansainvälisyys ei aina tule luoksesi, joskus sen luo täytyy mennä, lähteä. Kansainvälisyys on valinta; joillekin arkea, toisille väistämätöntä tulevaisuutta.

Kansainvälisyys on mahdollisuus joka kannattaa käyttää 😉

 

 

Vastaa