Pieni olutkoulu

Olutkouluttaja Mikko Salmi saapui vieraaksemme Barcelonasta, jossa hän on perheensä kanssa viettänyt sapattivuotta viime kesästä lähtien. Rennosta ja letkeästä otteesta päätellen sapattivuosi oli tehnyt tehtävänsä sillä mies ei suinkaan ollut talviterässä, vaan entistäkin kovemmassa iskussa.

Mikko aloitti kertomalla omista taustoistaan ja heti sen jälkeen oltiinkin jo keskustelemassa suomalaisten pienpanimoiden nykytilasta, oluen markkinoinnista ja alkoholipolitiikasta. Perehdyimme oluen historiaan mielikuvien kautta ja opimme että Suomessa on ollut oluen valmistustaitoa jo kauan. Sahti on belgialaisen alkuoluen, Lambicin tyylinen vanha maataloustuote. Sahti tosin tehdään leivinhiivalla, kun Lambic on tehty villihiivoilla. Pidin kovasti Mikon tyylistä johdatella kuulijat tärkeiden asioiden äärelle mielikuvien kautta. Näin kukin sai muodostaa asioista omaa oluttietämystään ja –osaamistaan vastaavan näkemyksen.

Opimme, että hyvää olutta valutetaan olutravintoloissa käsivalutteisella eli vapaakaatohanalla. Tutustuimme myös kulutustilastoihin ja huomasimme, että ehkä tällainen ammattilaisen ravintolassa käsin valuttama olut on keino saada kuluttajat nauttimaan oluensa ravintolassa pussikaljan sijaan. Tästä heräsikin taas hyvää keskustelua; millä saada asiakkaat sinne ravintolaan. Hienoa oli huomata, että nuorilla opiskelijoillamme on hyviä ja perusteltuja mielipiteitä.

Opimme että olut on vettä, mallasta, humalaa ja hiivaa, reseptiikkaa ja luovuutta! Perinteisesti panimot on perustettu lähteen äärelle, mutta nykyään vesi pystytään myös käsittelemään oluen valmistukseen soveltuvaksi: puhtaaksi, hajuttomaksi ja neutraaliksi.  Maltaan suhteen opimme ohramaltaan merkityksen oluen valmistuksessa esimerkiksi maun, tuoksun ja ulkonäön suhteen.

Humulus lupulus, tuo kannabiksen sukuinen köynnöskasvi on myös välttämätön oluen valmistukselle. Senhän tiesi jo abbedissa Hildegard bingeniläinen  1100- luvulla ja nyt myös opiskelijamme (sekä opettaja) tietävät sen.

Opimme myös pinta- ja pohjahiivojen merkityksen oluen valmistuksen suhteen, erilaisten oluiden tarjoilulämpötiloja, erilaisia oluttyylejä ja näiden oluttyylien eroja, kantavierteen määritelmän ja paljon muuta.

Koulutukseen osallistunut opiskelijaryhmä oli aktiivinen keskustelemaan, kommentoimaan ja kysymäänkin. Kouluttajamme Mikko vastasi erääseen opiskelijamme kysymykseen stoutin ja portterin eroista pelkistetysti: ”Ei eroa!” Saimme lisäksi vähän perusteellisemman selvityksen asiasta, jonka yhteenvedon mukaan stoutin pitäisi olla mustempaa ja kuivempaa.

Maistamamme oluet olivat Olvi Export, Nikolai vuosiolut 2012, Gourmet tumma ruokaolut sekä Koff Porter.

Mahtava koulutus, joka herätti varmasti ajatuksia ja lisää kysymyksiä. Uskon ja toivon jokaisen osallistujan tahollaan etsivän jatkossa omia vastauksiaan näihin kysymyksiin.

Pieneen olutkouluun

 

 

Vastaa