miljöö maistuu

miljöö maistuu

1

Odotettu vieras, ”entinen liha- ja einesvastaava Mäntyharjulta – joka halusi olla yhtä hyvä kuin Timo”, Jarkko Issukka (Bacardi-Martini Finland) saapui jakamaan omaa ammatillista näkemystään tuleville Mestareilla. Ohjelmassa olisi tiukka kahden päivän aivojumpparypistys molemmin puolin tiskiä mm. aisteihin ja tuttuihin, mutta niin outoihin vermutteihin syventyen. Ensin teoriaa ja ”kolmen tunnin misaukset, jonka jälkeen huomenna satoja jäätäviä cocktaileja ja aikanaan nukkumaan” – mutta puuttuuko tuosta jotain?

Ja mennään taas omien muistiinpanojen varassa. Tuleeko olla lahjakas tullakseen hyväksi baarimestariksi? Lahjakkuuden puute – ihana tekosyy joka antaa luvan tehdä asioita huonosti tai puolivillaisesti? Treeniä, treeniä ja treeniä vai luottaisiko pelkästään ”karismaattisen vapauttajan” olemukseen ja keskittyisi leuhottamiseen? Miksi käyttää aikaa johonkin sellaiseen mitä ei (oikeasti) halua tehdä? Siinäpä muuan kysymys ja ajatus jotka heitettiin heti alkumetreillä.

2

Tässä ei ole mitään salaista, vaikka joku niin saattaa luullakkin. Vaan mikä tekee teidän juomista elämyksellisiä – elämys vai (jälleen) kokemus, kas siinäpä (jälleen) pulma?

Miten sinä koet cocktail-baarin – miten asiakas kokee baarin? Pitäisikö varsinkin tuohon jälkimmäiseen kysymykseen osata vastata? Kuinka suuri muuten on juoman merkitys koko ravintolakokemuksesta – millä on oikeasti merkitystä? Miten suuri merkitys kaikella muulla cocktailin ympärillä olevalla on? Näin. Aivojumppaa luvattiin ja sitä saatiin mitä tilattiin. Voisin vaikka vetoa lyödä, että ”älyllinen voimistelu” vain kiihtyy mitä pidemmälle Napapiirin ilta ehtii, vaikka koulupäivä jo onkin ohitse. Kaikki ei välttämättä auennut ihan heti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

3

Uusi retrolepakko – Oulussa näkivät ensimmäisinä, mutta Rovaniemellä… 😉

4

”Ai tältä maistuu koiruoho” – nyt tiedän eikä enää tarvitse valehdella valkoisesti

5

Missä oltiinkaan – millainen on liikeidean mukainen juomatuote?

Kuinka stimuloida (aktivoida monipuolisesti) montaa aistia yhtä aikaa – se kuuluisa murheenkryyni juomasekoitukseen liittyen, tuoksu ja sen merkitys. Mistä ihmeen tuoksumarkkinoinnista höpötät?

Oletko koskaan syvällisemmin miettinyt juomien tekstuureja – miten ihminen maistaa? Millainen on aromimuistisi – ”kevyt tiliote vai todellinen pankki runsaine talletuksineen”? Tykkään, en tykkää – mitä tehdään? Millaisen kuvan hyvä aromi tarvitsee?

Maku – millainen on joku maku? Mihin perustuu, että joku on hyvää tai pahaa – onko kyseessä kasvatuksellinen asia (voiko muuttaa)? Mietoa, väkevää, kuumaa, kylmää, silkkistä, terävää, kuplivaa (mitä kuplat muuten saavat aikaan), ilmavaa, täyteläistä, öljyistä, sattumarikasta – mitä!? Kuka tykkää ja mistä ja minkä ikäisenä? Kun kaikki muu on kunnossa, niin uskaltaako asiakas kyseenalaistaa väärän makuisen juoman – kenelle baarimestari teki juoman, joisitko toisen samanlaisen? Oliko juomasekoitus ”stressivapaa” ja kenelle?

Musiikki – saako erilainen musiikki juoman maistumaan erilaiselta? Kenelle niitä levyjä soiteltiinkaan? Värit tai vaikkapa tunto – nämä ovatkin jo sitten ihan omat juttunsa. Mistä ideat syntyvät – mistä sinun ideasi syntyvät?

6

7

Tehdään oma vermutti

8

Baarin perustuotevalikoima – miksi?

Kaikki vermutit ovat aromatisoituja viinejä, mutta kaikki aromatisoidut viinit eivät ole vermutteja – ja kaikki tämä Hippokrateksen hengessä. Kuinka päästä ”eroon” niistä litran vermuttipulloista (kello käy), kuinka säilyttää vermutteja oikein ja kuinka kauan?

Päähän sattuu – tieto lisäsi tuskaa tälläkin kertaa. Jatkuu huomenna kun teoria muuttuu käytännöksi 😉

 

Kuvat © Ari Manninen

Vastaa