Sen se vei lentää Obanista Islaylle. Vaikka suunnilleen osattiin aavistaa mitä oli tulossa, niin kyllähän se pikkaisen pisti nieleskelemään kun Obanin pikkuriikkisen lentokentän odotusaulan ikkunan toisella puolella näkyi huteran oloinen Hebridean Air Servicen Islander. Tuolla pitäisi lähteä laskukelvottomien rantajyrkänteiden ylle Atlantin riepoteltavaksi. Kaikki 7 matkustajaa jo paikalla. Pilotti tulisi puolen tunnin kuluttua, jonka jälkeen nopea turvaohjeistus ja matkaan. Jep jep – soitetaanpa kotiin.
Tärisee ja vaappuu, mutta hymy on herkässä ja peukku nousee jouhevasti
Sain hyvän paikan kun kerroin, että tarkoitus olisi ottaa valokuvia. Salamaa ei sitten käytetä kun ”me pilotit emme pidä kun räpsähtelee yllättäen”. rgr that
Oban
Irti mantereen rantaviivasta ja saaria seuraillen suuntana Islay
Tuolla jossain vasemmalla Scarban ja Juran saarten välissä on maailman kolmanneksi suurin meripyörre, pahamaineinen kurimus nimeltä ”Corryvreckan”. Ja täältä pikkaisen räyhäkämpää pyörimistä – ei ihme, että narut silloin muinoin katkesivat.
Islay ja Bunnahabahain, joka olisi tämän kiertueen viimeinen tislaamo. Kun pilotti kuuli, että olimme menossa Bunnahabhainille, teki hän ylimääräisen koukeron, jotta näkisimme sen ilmasta – that`s what I call service.
Islayn hallinollinen keskus Bowmoren kylä – rannan tuntumassa näkyy Bowmoren tislaamo
Suoraa silmän kantamattomiin – tuohon piti aikanaan tulla rautatie, mutta pohjaa ei koskaan saatu tarpeeksi tasaiseksi
Maan pinnalla – peukku nousee edelleen, mutta kasvojen väri on selkeästi vaaleampi kuin lähtiessä 😉
Angel – Thank You, fly the friendly skies – jatkoi edelleen kohti seuraavaa saarta…
…ja me kohti Port Askaigia, josta nopea lossi karuakin karummalle Juralle. Määränpäänä itärannalla sijaitseva Craighousen kylä ja Jura Distillery. Jura – saari jolla asustaa 180 ihmistä ja 6000 peuraa. Saari jolta löytyy yksi hotelli, yksi kauppa, yksi pub, kirkko ja viskitislaamo – ei voi olla huono paikka 😉
Ei muuta kuin yksikaistaista eteenpäin – perävalot näkyy jo
Kuvat © Ari Manninen