Tätä postausta ei koskaan pitänyt tulla, mutta kerran vielä Baarimestarin erikoisammattitutkinnon merkeissä ja laadukkaamman koulutuksen puolesta. Samalla en malta olla heittämättä yrttinyssykkää Suomen Baarimestarien ja Kannattajien Kerho ry:n (F.B.S.K.) poreilevaa uudistus(muutos)soppaa maustamaan – ihan vaan sivusta seuranneen ulkopuolisen koulutuksen järjestäjän roolissa. Tämän postauksen valokuvilla, joissa touhuaa Vana Tallinn -lähettiläs ja baarimestari Taavi Tenso cafe & bar 21 tiskin takana Rovanimellä guest-vuorossa, ei ole mitään tekemistä tekstin kanssa – ne ovat vain värittämässä tarinaa, sillä kuvatonta postaustahan ei lue ”kukaan”, sen kertovat jo tilastotkin. Sen verran vielä Taavista, että pakko on pistää tähän alkuun yksi hänen toteamuksensa viime viikolta: ”Cool! Koulussa voi opiskella baarityöskentelyä, ei meillä. Olisipa voinut.”
Baarimestarin eat
Ja otetaan heti löysät pois lukujen muodossa, jotka perustuvat faktoihin. Kuluvan toimikauden aikavälillä elokuusta 2013 marraskuuhun 2015, suoritti Suomessa Baarimestarin erikoisammattitutkinnon (koko tutkinnon) 191 henkilöä. Onko se paljon? Vertailun vuoksi samalla aikavälillä Tarjoilijan ammattitutkinnon (kokotutkinto) suoritti 154 ja Hotellivirkailijan ammattitutkinnon (kokotutkinto) 140 henkilöä. Paljonko on paljon? Tuo 191 suoritettua kokotutkintoa kyllä kertoo selkeästi, että tutkinnolle ja kyseiselle substanssiosaamiselle on selkeä elinkeinon tilaus, sillä tutkinnon suorittajathan toimivat jo alan tehtävissä työelämässä ja hakeutuvat suorittamaan tutkinnon työllistyäkseen vielä paremmin. Luvut eivät valehtele.
Ja nyt se lukujen kääntöpuoli, joka varmaan on osaltaan ollut laskemassa tutkinnon arvoa – nythän arvo pitkälti määrittyy sen mukaan missä olet sen suorittanut ja näinhän se ei voi olla, sillä kyseisen näyttötutkinnon perusteet ja niihin liittyvä substanssiosaaminen – vain ja ainoastaan – ovat kaikille tutkinnon järjestäjille samat. Jo mainitulla aikavälillä Baarimestarin eat:n järjestämisoikeus oli kaikkiaan 17 koulutuksenjärjestäjällä (oppilaitoksella). Noista 17 oppilaitoksesta suoritettuja tutkintoja kasaan sai 13 oppilaitosta. Kaikkiaan 4 oppilaitosta, joilla oli kyseisen tutkinnon järjestämisoikeus, ei saanut yhtään suoritettua Baarimestarin erikoisammattitutkintoa vyölleen. Mieleen tulee vääjäämättä baaritiskin takainen back bar, jossa nätissä rivissä on saman juomatuoteryhmän tuotteita, mutta osa tuotteista myy hyvin ja kiertää. Mitä tekee tuolloin laatuun panostava ja tulokseen pyrkivä yrittäjä? Poistaa tuotesalkustaan paikalleen jämähtäneet tuotteet turhina ja liikeideaan kuulumattomina – ja unohtaa ne.
Noiden 13:sta tutkintotilaisuuksia järjestäneiden oppilaitosten kokonaan suoritettujen tutkintojen keskiarvo oli 12.6 tutkintoa per oppilaitos. Ihan vaan jos kiinnostaa, niin oma työantajani (Lapin matkailuopisto) järjesti onnistuneesti 22 kokotutkintoa. Samaan määrään pääsi myös Omnia aikuisopisto. Ammattiopisto Tavastia, Haaga-Perho ja Hyria koulutus Oy järjestivät kukin 21 kokotutkintoa. Edellä mainitut 5 oppilaitosta järjestivät 56% kaikista Baarimestarin eat:n kokotutkinnoista. Kyseisissä oppilaitoksissa (13kpl) suoritettiin myös Baarimestarin erikoisammattitutkinnon osatutkintoja, mutta en lähde niitä erittelemään – kun tehdään, niin tehdään alusta loppuun. Mestari = vähempi vaan ei riitä.
Katoaako kyseinen erikoisammattitutkinto kansalliselta tutkintokartalta? Tutkinnon suorittamistahan on jo keretty mainostamaan mm. ”viimeisenä tilaisuutena”, mutta onneksi se ei ole noin yksinkertaista – kyseessä on kuitenkin ministeriötason juttu. Täysin mahdollista sen katoaminen on, sillä ammatillinen koulutuskenttä on juuri nyt melkoisen myllerryksen kourissa ja ihan varmasti tietyt tutkinnot tulevat poistumaan, mutta ”minibaaritäyttäjän ammattitutkintohan” saikin mennä. Voiko tutkintoa pelastaa? Itse uskon edelleen vakaasti, että voi, mutta se vaatii nyt ”ryhtiliikkeen” koko elinkeinolta ja kaikilta muilta alan toimijoilta. Yksittäisen koulutuksenjärjestäjän, esim. edustamani Lapin matkailuopiston, mielipiteellä ei (juurikaan) ole merkitystä, ei edes kahden, kolmen tai neljän koulutuksenjärjestäjän ”paimenkirjeellä” päättäjille.
Pari baarimestaria – silloin joskus.
Muut alan toimijat
Ketkä voivat vaikuttaa? Tiedä, että usealla elinkeinon taholla, oli sitten kyseessä yritys, yksittäinen henkilö tai vaikkapa alkoholiyritys, ja koulutuksenjärjestäjällä on selkeä näkemys, että Baarimestarin eat tulee säilyttää, mutta ei nykymuodossa. Olen täysin samaa mieltä. Nykymuodossaan tutkinnon perusteet ja osat ovat auttamattomasti vanhentuneet. Tutkinnon rakenne tulisikin uudistaa ja perusteet päivittää. Miten olisi esim. kaksiosainen tutkinto, jonka tutkinnon osien työnimet voisivat olla vaikka ”arjen substanssiosaamista” ja ”substanssiosaamista yrittäjyyden kera”. Täsmäporukka samaan pöytään, tutkinnon uudistamistyö käyntiin ja tutkintototilaisuuksia uusille intohimoisille tyypeille, joita todistettavasti on ja tulee koko ajan lisää, järjestämään. Hep!
F.B.S.K.
Suomen Baarimestarien ja Kannattajien Kerho ry – toimija joka voi vaikuttaa, toimija jonka tulisi vaikuttaa. Vai onko tässäkin tapauksessa kyseessä tyypillinen suomalainen porukka, jonka repii hajalle yksilöiden (”jäsenistö”) näkemyksellinen eripuraisuus – yksilöthän eivät talkoile. Kauhuskenaariohan olisi, että Baarimestarin eat häviää kansalliselta tutkintokartalta ja FBSK järjestöluettelosta. Se siitä ja niistä baarimestareista – ja aika hoitaa loput!!?
Mitä sitten?
Saataisiinko nyt aikaiseksi yhteinen ”paimenkirje”, jonka allekirjoittaisivat kaikki alan vaikuttajatahot ja pääpelurit? Kaikkien elinkeinon toimijoiden näkemys, jolla ihan oikeasti olisi todellista painoarvoa – näkemys jota (tilastoista tykkäävät?) päättävät tahot eivät voisi ohittaa. Saataisiinko vihdoinkin aikaiseksi konkreettinen kaikkien toimijoiden yhteistyökuvio kaikissa ilmansuunnissa? Unohdettaisiinko hetkeksi kilpailu asiakkaista, kateus ja kaikki muu ja taisteltaisiin yhdessä, sillä tämä on taistelemisen arvoinen yhteinen juttu ja täysin perusteltavissa oleva lupaus, että homma osataan. Nyt alkaa ihan oikeasti olla viimeinen mahdollisuus varmistaa laatu joka voidaan tunnustaa.
Kuvat © Ari Manninen