Näin tokaisi yksi uuden Baarimestarin eat-porukan tyyppi kun lähiopetusviikko no2 saatiin päätökseen. Mikä ärsyttää, kerro? ”No se kun olisi pitänyt kouluttaa itsensä jo aikaa sitten. Miksi ei ole saanut aikaiseksi? Kaikki nämä vuodet on vaan tullut touhuttua. Mietityttää, että onko ne menneet hukkaan?” Oho – aika avoin tunnustus. Nytkö tämä porukka jo hiffasi tämän jutun jujun, näin äkkiä? Jo tässä vaiheessa tutkintoa, sillä avautumisia tuli viikon aikana useampikin. ”Luulin, että on tullut tehtyä oikeita asioita ja hyvän makuisia juomia. Ei se niin ole ollut. Nyt sen hoksaa miten vähän oikeasti on tiennyt ja uskaltanut.” Tehtävä – rommista. Unohtakaa anniskelumääräykset, koristeellekin ihan sama, mutta hakekaa vahvoja, selkeitä ja mausteisia makuja. Löytäkää se ainesosien välinen kuuluisa balanssi. Pitäkää hauskaa.
Ja se Negroni – mistä, miten ja kuinka paljon 😉
Näin – eipä mulla oikeastaan muuta. Jatkuu viikolla 43. Tästä tulee ihan oikeasti hyvä, sillä nyt jo napsahti porukalla oikeaan asentoon. Tuskin maltan odottaa mitä tuleman pitää.
ps. Maailma todellakin on pyöreä ja vanhat jo aikaa sitten keksityt asiat tulevat takaisin uudestaan ja uudestaan syklisen aikakäsityksen hengessä. Taas pidennetään Russchianilla, mennään rohkeasti ulos luontoon ja ”löydetään” kaikkea kivaa, ajetaan erikoisosaamiseen tähtäävää ammatillista koulutusta alas, kyllästytään ja vanhetaan, unohdetaan ja keksitään jälleen kerran kaikki uudestaan. Aloitetaan alusta ja…
Ei mitään uutta auringon alla 😉
Kuvat © Ari Manninen