Tunnetko tuon DNA:n? Lienee aika oleellinen kysymys, kun mietitään ravintolan viskivalikoimaa, sen anniskelua ja sillä bisneksen tekemistä – jo pelkästään sen takia, että viskihän ei ole tehty nautittavaksi yksin. Baarimesujen lähiopetusviikon no3 vieraaksi saapui kaikkien tietämä viskiasiantuntija Jarkko Nikkanen Moët Hennessyn väreissä – päivä olikin sitten melkoista ammatillista tykitystä, hedelmäpuutarhassa tärähtäneiden retronasaalivirtausten kuljettamien snadien tomusokeria ripottelevien ja vaahteralehtikasoihin sukeltelevien polaroidkeijukaisten kera. Mitä ovat arjen ammatilliset haasteet liittyen viskiin, varsinkin jos tiskin toisella puolella ovat Pena ja Eric, uteliaat trainspotterit?
Milloin tisleistä tuli nautintoaineita? Parturi oli kirurgi, smiiguu jengii, aromit edellä, 1830-70 Skotlanti, pienissä tynnyreissä kylästä toiseen – matkan päässä aina parempaa, tynnyridialogi, 1775 ja Glenturret, 109 kpl Skotlannissa, 90-95% sekoiteviskejä…
”Konjakin juojien joukossa on luontainen poistuma, mutta viskin juojien ei” – niin tylyltä kuin tuo lausahdus saattaa kuulostaakin, niin tottahan tuo on. Vaikuttaako jotenkin juomatuotteeseen?
1910-luku ja määritelmä tynnyrikypsytyksestä kirjataan lakin, 1920-luku ja Japani (”Let`s copy”), 1960-luku ja mallasviskistä vientituote, 1983 surullisista vuosista surullisin, 2000-luku ja maailmanlaajuinen viski-innostus…
Milloin syntyy seuraava viski-Loch? Milloin loppuu amerikkalainen tammi ja amerikkalainen viskilainsäädäntö muuttuu tynnyreiden käyttöön liittyen – mitä tuolloin tapahtuu Skotlannissa!!?
Mistä kohtaa leikataan, että saadaan kaikki savuaromit mukaan? Tärkkelystä vai proteiineja? Hiili vai turve? Puuta vai terästä? Mikä tammi? Montako kertaa tynnyriä käytetään? Miksi 63,5til-% tynnyröintivahvuus? Missä tislataan ja missä kypsytetään – onko sillä väliä, eri paikoissa? Kylmäsuodatettu vai ei – miksi? Mitä on kylmäsuodatus ja ketä sillä suojellaan – kuluttajaa? Mitä väri kertoo – ei yhtään mitään?
Painetta baaritiskille ja baarimestarille, sillä pullon omistaminen ja kotona säilyttäminen ei ole se juttu, vaan halutaan maistaa – pystytkö vastaamaan tähän ammatilliseen haasteeseen?
Miksi suomalainen viski-DNA on sellainen kuin on? Kuinka auttaa asiakasta ymmärtämään mitä hänellä on lasissa ja mikä rooli vieressä olevalla vedellä on? Olisiko se sitä kuuluisaa ammattitaitoa ja substanssiosaamista, jota ilman tämän alkoholin – viskin – kohdalla ei vaan pärjää.
Viskistä cocktaileja? – ”Sielu on siellä sisällä, jota voi lähteä koristelemaan, ei viskillä ole tunteita. Huono lasi esimerkiksi ei tuhoa hyvää viskiä.”
NAS vai Double digit? 3 vai 8?
”Perustuotteet antavat sävärit, vaikka postimerkkeily onkin nastaa” – onko fiilis sinulle tehty?
Kirjailijalta toiselle 😉
”Baarimestarit – Teidän ammatti on yksi hienoimmista palvelualojen ammateista joita on olemassa”. Kiitos Jarkko ja Moët Hennessy Suomi – Vau mikä päivä! Juuri kun luulit olevasi kärryillä, niin taas jotain uutta ja olit jälleen VR:n ratapihalla kuumana kesäpäivänä – aivan mahtavaa jos minulta kysytään, AYE! 🙂
Jatkuu viikolla 46 ja luvassa on…
Kuvat © Ari Manninen