ihan liian isossa olohuoneessa

Sepä meni juuri niin nopeasti kuin aikanaan lupasin ja nyt se yhteinen aika näissä merkeissä on ohi. Rovaniemen vihoviimeisten eat –mallisten baarimesujen viimeinen tietopuolinen lähijakso starttasi lukujen kirotussa maailmassa. Kateprosentit, hävikki, alvit, hinnan muodostuminen, oikeiden asioiden (oikeaan aikaan) myyminen jne. ym. ovat jatkossa helpompia ja sitä myöten oma ammatillinen selkäranka suorempi. Kyllä, tiedän mistä puhutaan ja minulla on mielipide. Eläköön olennaiseen keskittyvä ammatillinen matematiikka, joka ei etene nopeimman mukaan ja syyllistä osaamattomuutta. Laskemaan oppii vain rauhassa laskemalla – osaatko sinä? Pitäisikö? Kuinka paljon pitää osata ja ennen kaikkea ymmärtää? Kun peruskoulumatematiikan traumoista oli selvitty, saapui vieraaksi vanha tuttu ja tutkinnon kuin omat taskunsa tunteva Frimanin Hannu. Ne kuuluisat vuorovaikutustaidot, jotka nykyisin tuntuvat olevan kaikkien ammatillinen vahvuus. Olen sosiaalinen ja empaattinen, tykkään… Mitä sinä viestität toimintaympäristöllesi? Jep – kuuntelet, mutta kiinnostaako. Läsnä – täällä, tässä ja nyt? Milloin katsoit viimeksi peiliin – miksi muka pitäisi? Vuorovaikutustaidotko muka taitolaji, jota pitää aina välillä vähän treenata…

Niin – MINÄ OLETAN olevani työssäni helvetin (pahoittelut) hyvä ja se nyt sitten näyttäytyy ylimielisyytenä. Pahoittelut jälleen, mutta minkä minä sille voin, jos se vaikuttaa kohtaamiseen negatiivisesti, kun asetan oman ylivertaisen osaamiseni ja asiantuntijuuteni muiden yläpuolelle. Aina en ole ollut tällainen, mutta…

Aktiiviset kaveriporukat päättävät ja sillä mennään – vuorovaikuttamista ja johtamista? Näinhän se menee!!? No niin, laitetaanpa positiiviseksi – niinkö, oikeasti? Tuosta noinko muka…

Negatiivista ja halveksivaa energiaa – otatko vastuun siitä mitä tuot mukanasi. Negatiivinen ilmapiiri tarttuu helposti & herkästi – fakta. Mikä muutti ilmapiirin? Välitätkö yhteisestä ilmapiiristä ja yhteisistä tunnetiloista? Yksilön vastuu? Järjestelmän vastuu – onko olemassa!!? Yksilönä lauman sisällä yksin…

Voitko muka valehdella tunnetilasi – mahdollista? Kauanko meinaat jaksaa ja miksi…

Eikä taaskaan kaikki samassa kuvassa 😉

Jep! Olihan taas – pisti ihan oikeasti miettimään ja hoksaamaan. Kiitos Hannu, porukka tykkäsi 🙂 Normaalistihan sinun koulutuspäivä on vuosien varrella ollut heti tutkinnon alussa, saaden porukan ryhmäytymään – ja siitä on sitten porukalla lähdetty eteenpäin. Nyt se jäi sattuneista syistä viimeiselle viikolle ja sivusta kuunnelleena toimi enemmän kuin hienosti myös kalkkiviivan häämöttäessä. Mahtavan avoimesti porukka ruoti minäänsä, kun ”kaikki oli jo paljastettu” reilun vuoden aikana. Omaan mieleen hiipi epäilys, että ajankohta oli jopa parempi nyt kun matka on tältä osin lopussa – vaikka (tietyllä tavalla) kaikkihan on vasta alkanut. Alkaa muuten olla havaittavissa suuria tunnetiloja allekirjoittaneessakin, viimeisen porukan taipaleen lähestyessä loppua, ja tämän tiukempaan analyysiin ei juuri nyt kykene, en edes yritä…

Kuka se sieltä tulee? Seuraava vanha tuttu ja pöllyttäminen vaan jatkuu…

Kuvat © Ari Manninen