Takana on jo reilu viikko ja arki rullaa omalla painollaan, niin työssäoppimispaikoilla kuin vapaalla. Seuraavassa ranskalaisten työssäoppijoiden viimeisimmät kuulumiset Rovaniemeltä.
Kuten uumoilin, niin bussilinjat ovat tulleet tutuiksi, kahvilat löytyneet ja paikallinen tukiverkosto syntynyt. Myös arki työssäoppimispaikoilla sujuu jo omalla painollaan, yritysten liikeidean ja palvelukulttuurin mukaisesti. Palaute elinkeinosta on ollut mainiota, jopa niin hyvää, että osalle opiskelijoista on tarjottu töitä yli joulusesongin – harmi vain, että he eivät siihen pysty tarttumaan, sillä oma työnantaja Ranskassa odottaa.
Ranskalainen alan koulutus poikkeaa tietyltä osin omastamme, erityisesti toteutuksen osalta. Kolmivuotinen alan perustutkinto, esim. kokin, on rytmitetty seuraavasti: viikko koulussa, viikko töissä, viikko koulussa, viikko töissä jne. Lomaa opintojen aikana on käytännössä vain kesäloma ja töissä tapahtuvasta opiskelusta (työskentelystä) maksetaan opiskelijalle palkkaa. Ensimmäisen vuoden opiskelija saa 25% peruspalkasta, toisen vuoden 50% ja kolmannen vuoden 75%. Kun opiskelija valmistuu, on työpaikka odottamassa (yritys jossa on työskennellyt koko opintojen ajan). Ranskassa ravintolat pyörivätkin hyvin pitkälti alan opiskelijoilla ja töitä riittää, sillä esim. ammattitaitoisista kokeista on maassa huutava pula – edellä mainittu systeemi on ainakin meikäläisen mielestä mainio tapa sitouttaa opiskelija yritykseen ja alaan. Opintojen aikana tapahtuva runsas työskentely elinkeinossa tuo mukanaan myös rautaista ammatillista osaamista perustekemiseen liittyen, ja opiskelijat ovatkin huomattavasti taidokkaampia kuin omamme esim. veitsen käsittelyssä (pilkkominen, suikaloiminen jne.). Elinkeinossa työskentely näkyy ja sen ovat myös elinkeinon yhteistyöyrityksemme Rovaniemellä huomanneet; opiskelijat osaavat ja ovat tottuneet alan työskentelyolosuhteisiin, myös oikeanalainen ammattiylpeys ja nöyryys ovat pistäneet silmään.
Benjamin (kuvassa vasemmalla) ja Lappilaista tekemisen meininkiä oppilaitoksemme Ravintola Oppipojan keittiössä.
Leveä luonnostaan tuleva hymy – yksi niistä ominaisuuksista joilla pärjää 🙂
Mikä Suomessa on toisin? Seuraavassa on pari ranskalaisten opiskelijoiden huomiota. Esivalmistelut joihin Ranskassa ”tuhrataan” jopa neljä tuntia tehdään Suomessa tunnissa. Myös annosten esille laitto on Suomessa hurjasti vauhdikkaampaa kuin Ranskassa – ruoka lähtee keittiöstä nopeammin. Onko suomalainen ruoka hyvää? Kuulemma on. Kursailematonta ja hyvää, kuin kotona Vendéen alueella jossa suositaan paljon esim. pitkään kypsytettyjä liharuokia.
Nicolas ja Pierre mukana oppitunnilla; kertomassa valmistuville tarjoilijoille ja hotellivirkailijoille ranskalaisesta juoma- ja ruokakulttuurista.
Trouspinnette (suosittu juoma Vendéen alueella) on ranskalaisten vastine kaikien tuntemalle espanjalaiselle Sangrialle. Kyseessä on kannujuoma joka valmistetaan viinistä (valko-, puna- tai roseeviini), hedelmistä, jäistä ja pidennetään esim. sitruunalimonadilla. Juoma voidaan tarvittaessa terästää vaikkapa brandylla ja makeuttaa sokerilla. Pääasiallinen ero Sangriaan ovat käytettävät hedelmät. Kun Espanjassa käytetään runsaasti sitrushedelmiä, niin ranskalaiset korvaavat ne esim. rypäleillä, omenalla, mangolla, kiivillä, ananaksella jne.
Verkostoidutaan – Allez allez!