Toinen ranskalaisten kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden porukka on ollut jo tovin työssäoppimisjaksollaan Rovaniemellä. Ryhmä joka koostuu kolmesta kokista ja kahdesta tarjoilijasta, on jatkanut siitä mihin edellinen ryhmä jäi: työskennellyt laadukkaasti oppilaitoksemme yhteistyöyrityksissämme omiin opintoihinsa liittyen. Miten arki, vihdoinkin lumisessa Lapissa, on kulkenut – kuvat kertovat.
Jälkimmäinen ryhmä on suorastaan livahtanut osaksi Rovaniemeä, mistä kiitos kuuluu ensimmäiselle porukalle joka ansioituneesti perehdytti uudet tulokkaat paikkakunnan tavoille. Ensimmäinen ryhmähän oli oppinut arkeen liittyviä asioita pitkälti kantapään kautta, joten he kaikessa yksinkertaisuudessaan vain jakoivat olemassa olevan tiedon ja taidon uudelle ryhmälle (perehdyttämistä!?) – hehän olivat oman kolmen viikon jaksonsa jälkeen jo lähes paikallisia ja tunsivat kulmat ja arjen, sekä oudon Pohjoisen väen outoine tapoineen: käyttäytyminen ravintoloissa, myöhässä olevat bussit, ruokakaupat ilman tuttuja ja turvallisia tuotteita…
Kansainväliset opiskelijavaihdot ja hankkeet pitävät aina sisällään runsaasti paperityötä, niin lähettävän ja vastaanottavan organisaation kuin opiskelijoiden osalta
Pauline oppilaitoksemme ravintolan Oppipojan luukulla Mesun valvovan, suorastaan tarkkaavaisen, silmän alla
Samaan aikaan toisaalla: Julien Hotel Santa Claus Rovaniemen keittiössä esivalmistelujen kimpussa
Elodie ja Nilin saliporukkaa
Nina ja Nilin keittiön Sankarit
Ophelie Assun perehdytettävänä Hotel Santa Clausin Ravintola Gaissassa
Ja se ”kuuluisa drinkkikurssi”
Kuva kertonee kaiken oleellisen. Omat opiskelijamme sulassa sovussa ranskalaisten ystäviemme kanssa omaa osaamistaan jakaen – näin sen pitää mennä!
Lähes legendaarinen appelsiininkuoren liekittäminen – ”Katoppa mie näytän”
Julien ja enemmän kuin coolisti – kuka sanoi, että keittiön porukkaa ei uskalla päästää salille 😉 Taustalla valmistaudutaan jo seuraavaan ohjelmanumeroon!
Aina löytyy joku joka osaa flöörata – Ophelie ja muutama mainio moovie (miten se nyt sitten kirjoitetaankaan)
Ooops – I did it again!
Ja ei tietenkään Juho malttanut olla näyttämättä omia bravuureitaan 🙂
Uusia eksoottisia tuoksuja ja makuja, laadukkaita suomalaisia tuotteita – taas opittiin uutta!
Vielä reilu viikko ja tämäkin porukka on oman ”training periodinsa” suorittanut. Aika kuluu todella nopeasti ja tiettyä haikeutta on jo havaittavissa kun kotiin lähtö lähenee. Ammatillisesti he ovat olleet edellisen ryhmän kaltaisia: nöyriä osaajia, uutta kokemassa ja oppimassa. Pieniltä ”hidasteilta” ei tälläkään kertaa ole kokonaan vältytty, syynkin ollessa täsmälleen sama kuin edellisellä ryhmällä: kielitaito. Vaikka kyseessä on kuinka käsityöläisammatti ja ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla, jopa aivan loistavaa, niin riittävän kielitaidon merkitystä, tässä tapauksessa englanninkielen, ei voi olla korostamatta liikaa. Jotta pystyt työskentelemään yrityksen liikeidean ja palvelukulttuurin mukaisesti, ja hoitamaan sinulle annetut tehtävät, kommunikoimaan riittävällä tasolla henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa, ja siten saamaan kaiken oleellisen irti työssäoppimisjaksostasi, tulee sinun puhua englantia, tuota nykyisin niin globaalia ravintolakieltä, about sujuvasti – näin se vain on, niin meillä kuin muuallakin.
Ja sitten Napapiirille Joulupukkia morjenstamaan!