Jo vuosien ajan on tasainen virta olemassa olevaa ja tulevaa asiantuntijuutta valunut etelän Isolle Kirkolle (osan jäädessä matkan varrelle). Ammatillinen muuttoliike ruuhka-Suomen sykkivien lihapatojen ja leveämpien baaritiskien luokse on aina rokottanut Lappia ja esim. Rovaniemeä. Tutut ja turvalliset kulmat, toisinaan myös kovin tylsät, eivät osaamisen kasvaessa enää riitä tyydyttämään nuorten tulevaisuuden tekijöiden kasvavaa ammatillista nälkää. ”Raapassaampa pois” ei yhtä äkkiä olekaan tarpeeksi (haastavaa?). Kannukset on hankittava muualta – sieltä missä kaikki on, siellä minne kaikki tulevat, missä kaikki tapahtuu. Yksi koneen pois kuljettamista on Matias. Nuori mies, jonka viikkorytmi voi nykyisellään olla seuraavanlainen: tänään oluen valmistusta mikropanimolla, huomenna drinkkikilpailussa alan kovanaamojen kanssa. Niinpä – Kolera-altaan kulmilla kaikki on niin toisin, ainakin ammatillisesti.
”Suoritan Baarimestarin erikoisammattitutkintoa (2014) Rovaniemellä, mutta töitä teen Helsingin päässä toisella puolella Suomea Teerenpeli Kamppi panimoravintolassa. Vielä hetken aikaa matkustaminen koulutukseen Rovaniemelle kuuluu kerran kuussa rutiineihin. Nykyinen työpaikkani antaa minulle tosi paljon ammatillisesti. Mistään hinnasta en olisi halunnut missata esim. mahdollisuutta päästä valmistamaan olutta mikropanimossamme Salmen Mikon opissa. Oppipoikana tein työtä käskettyä: maltaitten kantoa, humalien mittailua, lämpötilojen seurantaa, siivoamista…
Työskentelemään tislaamolle? Seuraamaan ihan alusta alkaen kuinka sitä suomalaista mallasviskiä oikein tehdään. Se onkin sitten seuraava projekti.” –Matias
Kommentti
Joskus sitä pitää uskaltaa lähteä kattelemaan ja hakemaan niitä ammatillisia ”Wau-juttuja” tutun ja turvallisen ulkopuolelta, silläkin uhalla, että edessä on esim. paikkakunnan vaihto. Asiakkaillehan tätä tehdään, mutta ihan yhtä paljon myös itselle. Jos omista työrutiineista puuttuu ammatillinen haaste, se jokin tuntuu puuttuvan, niin onko se enää hauskaa – töissähän pitäisi olla hauskaa, ainakin kivaa.
Lappi on entisellään. Kesällä ntr ja kun lumi tulee maahaan kuuluu vaarojen ja tunturien laelta jokavuotinen tuttu kutsu: ammattilaisista pulaaaaa, asiantuntijoille töitäääääää!!! ”Nykkö ne jo tuli? Kuka väsäisi uuen rinkkilistan, missä maalarinteippi o, kuka hiekottaisi pihan? Onko seki lähteny?” Näin se on tuomittu ikuisesti menemään, noin se tulee taas menemään. Lappi voisi olla niin paljon enemmän? Seesteistä – kesää kohti.
Kateellinen? Ehkä aavistuksen verran. Jos alan nuoret tyypit hoksaavat käyttää kaikki nykyisen avoimuuden mukanaan tuomat ammatilliset mahdollisuudet hyväksi, niin… Asioita joista ei aikanaan voinut kuin uneksia, asioita joista ei edes osannut uneksia. YOLO 😉 –Arska
Kuvat © Lapland Above Ordinary, Matias Parkkinen, Pernod Ricard Finland, Ari Manninen