aidosti ja aina läsnä

aidosti ja aina läsnä

IMG_7633 (1280x796)

Milloin ja miksi se ammattiylpeys muuttuu ylimielisyydeksi? Ilmeet, eleet, sanat ja sävyt – vuorovaikutustaidot ovat opittavissa. Kaikkea ei aina itse huomaa, jonkun ulkopuolisen täytyy se sinulle kertoa. Kaikkihan nuo vuorovaikutustaidot ja sosiaalisuuden omiksi alan vahvuuksiksi tuntuvat laskevan, ainakin työhaastattelussa, mutta miten arjessa? Pystytkö, haluatko? Mies, joka tuntee Baarimestarin eat:n rakenteen ja sisällöt jo useamman vuosikurssin myötä, aivan kuten ravintola-alankin, tuli sen kertomaan. Näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, vuorovaikutuskouluttaja (ym.) Hannu Friman – ole hyvä. Mutta ennen kuin aloitat, niin pari kysymystä.

Lappilainen baarimestarin erikoisammattitutkinnon suorittaja – mitkä ovat hänen vahvuudet ja kehittämiskohteet (heikkoudet) vuorovaikutustaitoihin liittyen?

”Some-maailman myllerryksessä vuorovaikutustaidot ovat entistä tärkeämmät. Ihmiset ovat entistä vähemmän livenä keskenään toiminnassa, joten vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu varsinkin asiakaspalvelutyössä ja se kyllä heijastuu näissä oppilaissa myös tämä yleinen suuntaus. On kysymys taidoista joita voi koko ajan harjoittaa ja opetella lisää.”

Osaamattomuutta?

”Ihan oikeaa osaamattomuutta. Ei tulla ajatelleeksi niiden merkitystä tai ensivaikutelmaa tai ihan pelkästään pukeutumista, asentoa, puhetyyliä, sanoja, ihan näitä perusasioita.”

Vaikka ollaan aikuisia ihmisiä ja päivittäin asiakaspalvelutehtävissä?

”Vaikka ollaan aikuisia ihmisiä ja asiakaspalvelutehtävissä.”

Missä Lappilaiset tyypit ovat hyviä?

”Täällä ollaan sillain oikealla tavalla rehellisen suoria ja selkärankaisia asioiden kanssa. Kun tehdään moka se myönnetään ja pyritään korjaamaan ja olemaan reiluja kaikkia asiakkaita kohtaan, myöskin työtovereita kohtaan. Täällä on työn tekemisen kulttuuri Lapissa erittäin hyvä ja se on vahvuus.”

Mikä saa sinut hymyilemään ravintolassa – millainen tyyppi tiskin takana?

”Hyvä kontakti. Sellainen tyyppi joka huomaa, että olen olemassa ja pyrkii palvelemaan juuri minua. Ottaa minut huomioon eikä vain kiireen keskellä hoida minua pois seuraavan asiakkaan tieltä. Se on se ykkösjuttu. Mutta on joskus tullut myös paha mieli, joka on saanut pysyttelemään tietystä ravintolasta pois monta vuotta 😉 ”

No niin tyypit – mitä jäi käteen Hannu vedosta? Lyhyesti.

Rupesi heti kiinnittämään enemmän huomiota asiakkaisiin, merkkaamaan nopeammin ja lähestymään avoimemmin. Ne energiatasot – pitää panostaa kaikkiin asiakkaisiin ja koko työvuoron ajan, jakaa energia tasaisesti koko vuorolle. Kuinka tehdä se – annanko itsestäni kaiken? Kuinka olla koko ajan läsnä? Mikä olikaan oma rooli? Miltä minä näytän kun työskentelen?

Hyvä hyvä – Kiitos Hannu 🙂 Mitähän huomenna?

Kuva © Ari Manninen

Vastaa