Juomatuotteeseen liittyen ei koskaan voi sivistää itseään liikaa, varsinkaan täällä Lapissa, joten kun mahdollisuus tarjotaan, siihen kannattaa tarttua. Mikä sen hienompaa kuin päästä oikealla tavalla arrogantin, snadisti stadin slangia sivistyssanoilla heittelevän verbaalisen lahjakkuuden, karismaattisesti käsillään puhuvan ja retronasaalivirtauksia tarjoilevan, enemmän kuin vakuuttavan, kaikkien viskin ystävien sankarin Jarkko Nikkasen oppiin. Edrington Finland, Jarkko ja Salosen Veli – näyttämönä Oliver`s Corner Rovaniemi. Kaksi vetoa. Iltapäivällä juomatuotteen parissa touhuaville ammattilaisille – heitäkin on vielä olemassa, vaikka olikin vapaapäivä – ja iltasella normikuluttajille ja viskin ystäville, mikoilla, maijoilla ja mestareilla ryyditettynä. Ja aloitushan oli jälleen kerran vähintäänkin huikeaa kemiaa ja magiaa. Ja kaikki…
…nyökyttelivät näkyvästi 😉
Iltapäivän veto
Ja iltasella
Samalla tarjoutui mainio tilaisuus saada läpileikkaus viskistä suomalaisessa ravintolabisneksessä, sillä tentattavaksi olivat suostuneet, niin Jarkko kuin Veli, Oliver`s Cornerin ravintolapäällikkö Kivilahden Tero sekä useimmiten kotonaan viskinsä nauttiva – viskihän juodaan kotona, ei ravintolassa – jalojen juomien ystävä. Puretaan kuitenkin ensin muistiinpanot, jotka kaikessa yksinkertaisuudessa ovat tässä: ”Ne kemian tunnilta tutut bentseenirenkaat, sivulta ohi kiitävät ananakset, ropellihattuja koko tislaamo täynnä, maskuliininen harrastus jota mitataan numeroilla – miksi?, kuparikontaktia kaikki tyynni – fair enough – eksiä on aina (kommentti yleisöstä), 200 litran jullikoita ja hyökkäystä odottavia tanniineja, kunniattomia tynnyrintekijöitä, tervaleijonia ja oikealla tavalla harjaantuneita ammattilaisia, neljä vuodenaikaa yhdessä vuorokaudessa – kuin pesukonetta katsoisi, dieselmäistä synkkää jynkytystä, makean maissimainen kaveri – …niin, maistuu lapsuuden ekalta balsa lennokilta, tai tokalta.” Saattavat vaikuttaa hieman sekavilta nuo kuullut kirjaukset, mutta paikalle olleet tietävät, että kaiken tuon seassa on selkeääkin selkeämpi punainen lanka ja ammatillinen viesti faktoineen.
”Otat tervatun ratapölkyn kainaloon ja painut suolle juoksemaan. Märkää! Kaadut varmasti. Kun nouset ja haukot happea – se maistuu just siltä.”
”Se mikään mainland ole, se on vaan se isompi saari siinä vieressä!”
Jarkko – mitkä on nyt ne jutut viskimaailmassa?
”Globaalisti japanilaiset viskit, mutta älytön ”shortage”. Viskilama iski Japaniin myöhemmin kuin Skotlantiin. Karut vuodet olivat 1999-2000. Ei nähty tulevaisuutta ja nyt kun homma on räjähtänyt, niin on luovuttu ikämerkinnöistä. Seuraavat vuodet parannellaan varastotilannetta ja mielenkiintoista tässä on se, että jaksaako jengi odottaa ”kuuminta hottia”, että sitä on jälleen saatavilla markkinoilla.”
”Toinen valtava globaali on yksinkertaisesti Bourbonit. Jenkit ovat löytäneet uudestaan oman tuotteensa. Lakimuutospaine on valtava, että tynnyreitä saisi käyttää uudestaan. Sieltä loppuu kohta tammi, senkin kokoisesta maasta. Tynnyripula vaivaa tiettyjä tislaamoita. Jenkkeihin syntyy päivittäin pieniä ”craft –tislaamoita” ja tällä hetkellä siellä on arviolta 800 yksikköä, jotka valmistavat viskiä omiin ja kaupallisiin tarkoituksiin. Bourbon tulee taas ja se on hyvä asia.”
”Skotlannin määrittävä trendi on määrästä laatuun eli blendit vähän sukeltaa ja mallasviski nostaa kysyntää, mikä aiheuttaa ongelmia Diageon kaltaisille omistajajättiläisille, jotka ovat pikkasen hämillään kun blendit eivät myy niin hyvin. Mitä me tehdään näiden tisleiden kanssa? Kokeillaan ja luodaan ihan uusia tuotteita. Esimerkiksi valmiin viskin sekaan lisätään humalaa ja tehdään tuote, joka perustuu viskin aromimaailmaan. Innovaatio on varmaan päivän sana jatkossa.”
Veli – mikä myy kentällä?
”Arjen luksus, hyvä laatu pikkasen upgradaamalla. Maksetaan vähän enemmän ja nautitaan tuotteista vielä enemmän. Vähän paremmat mallasviskit ja hyvät blendit, joita nautitaan kotona. Niin, viskikin juodaan kotona. On tullut täysin uusi kuluttajakunta, naiset. Naiset jotka ymmärtävät laadun päälle, eli tuote saa maksaa pikkasen enemmän, kunhan se on hyvää.”
Tero – onko Rovaniemeläisissä ravintoloissa viskikulttuuria?
”On, nousevassa määrin. Se näkyy ainakin meillä ei ”kaatoviskeiksi” luokiteltavien viskien myynnin nousuna. Kaikkein arvokkaimpien viskien myynti on ehkä vähän laskenut, mutta mallasviskit myyvät hyvin ja tietyt blendit. Japanilaiset viskit on edelleen nouseva trendi. Japanilaisia viskejä on helppo myydä, onko se sitten se japanilainen mystiikka vai mikä? Kokeilukynnys japanilaisiin viskeihin liittyen on matala.”
Kimmo – mitä tarttui Jarkon koulutuksesta, kuluttajan ja viskiharrastelijan roolissa?
”Koko tarina. Miten maut muuttuvat tuotteen muuttuessa. Mistä ne maut muodostuvat ja mitä pitää tehdä, että ne saadaan esille.” Meinaatko pyytää baarimesulta viskiin liittyen jatkossa pikkasen enemmän kun olet asiakkaana? ”Todennäköisesti. Tulee tentattua enemmän ja varmaan maisteltua useampi tuotteita kuin vain yhtä tiettyä 4 senttilitraa.”
Kemi, Rovaniemi ja tänään ollaan jo tunturissa, huomenna toisessa. Kiitos jälleen kerran Söörit ja Edrington 🙂 AYE!
Kuvat © Ari Manninen