Kun ”hätä on suurin” (vahvasti liioiteltu termi), on apukin toivottavasti lähellä, ja onhan se. Katariinan valmennusrinki kasvoi hetkellisesti kun pöydän – pyöreän 🙂 – ympärille kerääntyi arvostettu joukko Lappilaisia keittiöosaajia evästämään häntä matkalla kohti Jyväskylän Taitaja2012 finaalia. Ketkä istahtivat pöytään? Millaisia olivat vierailevien tähtien mietteet alan kilpailutoiminnasta?
Paikalle olivat saapuneet nykyistä valmennustiimiä, Joukoa ja Ramia, vahvistamaan Lapland Hotelsin keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas, Lapland Hotel Sky Ounasvaaran keittiömestari Antti Lindholm sekä elämysravintola Santamuksen keittiömestari Teemu Korkalainen – rautaista osaamista selkeän näkemyksen kera. Katariinan kisa-menun analysoinnin ohessa tarjoutui allekirjoittaneella mainio tilaisuus haastatella (häiriköidä oman mukavuusalueen ulkopuolella) arvon Söörejä alan kilpailutoimintaan liittyen.
Olen pahoillani, mutta kilpailu on kilpailu ja tietyt asiat tässä vaiheessa suuria salaisuuksia. Jos yhtään lohduttaa; annokset näyttivät hyviltä ja myös maistuivat – enkä olen tämän mielipiteen kanssa yksin.
Mitä mieltä alan kilpailutoiminnasta? ”Se on hyvä juttu joka tuo mukavasti näkyvyyttä alan tekemiselle ja toimii usein ponnahduslautana nuorille osaajille elinkeinoon.” Tarkoittaa mitä? ”Kilpailutoimintaanhan valikoituu sellaiset tyypit jotka ihan oikeasti ovat kiinnostuneista omasta tekemisestään. Painetta kestäviä kunnianhimoisia tyyppejä jotka haluavat olla hyviä. Kukapa ei haluaisi palkata osaajaa joka on näyttänyt taitonsa – tyyppejä jotka tuntevat raaka-aineet ja niiden rakenteet, osaavat yhdistellä makuja jne. Faktahan on, että keittiöissä on pula osaajista. Kyllä pärjääminen kilpailuissa avaa ovia omaan työllistymiseen liittyen.” Mistä todellisten ammattilaisten puute sitten johtuu? ”Kyllähän ne ovat ne vanhat tutut syyt. Palkkaus, vuorotyö, todellisen intohimon puute jne. Monille tulee yllätyksenä kuinka kovaa työtä tämä on, totuus pääsee yllättämään. Useamman vuoden keittiössä työskennellyt tyyppi alkaa olla jo keräilyharvinaisuus.” ”Kokki ei ole rokkitähti, tai onhan se, mutta ei se aina mene niinku televisiossa”.
Rakentavaa ”hiillostusta”
Kyllä – maut ovat kohillaan, hyvvää!
Millainen tyyppi pärjää keittiössä? ”Pitää olla nöyrä, se on se juttu josta kaikki lähtee. Ei ole ok ruokaa, on vain hyvää tai huonoa. Pitää vaatia itseltä ja kollegoilta.” Millainen sitten on hyvä keittiön esimies? ”Sellainen tyyppi joka luo hyvän tekemisen fiiliksen. On itse innostunut ja johtaa omalla esimerkillään. Vaatii itseltään ja muilta. Potkii porukkaa eteenpäin huumorilla. Jakaa avoimesti tietoa ja tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa, ei panttaa ja ojentaa auttavan kätensä tarvittaessa. Yhteishyväähän tämä on, jöröjukkana ei pärjää!”
Mitä vinkkejä antaisitte Katariinalle Jyväskylään? ”Rauhallisesti. Siisteys on tärkeää, ja varsinkin järjestelmällisyys. Omien aikataulujen pitää olla selkeät ja tulee ajatella koko ajan jo seuraavaa vaihetta. Siinäpä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan.”
Katariina, mitkä ovat fiilikset ja millä mielellä kun Grande finaali lähestyy? ”Luottavaisella ja hyvällä fiiliksellä. Kovasti odotan itse kilpailua. Aivan mahtavaa, että Tero, Antti ja Teemu kävivät preppaamassa.” – Ja kaikki tämä huokauksen kera.
…Kuten jo sanoin, niin en todellakaan ollut omalla mukavuusalueellani tämän pöytäseurueen parissa. Jotain kuitenkin tarttui: ”Sulata, sekoita, emulsioi” – tai ainakin sinne päin 😉
Vähintäänkin ykkösketju – vasemmalta: Teemu, Katariina, Antti, Tero ja Jouko