Kyllä meikäläisessä sen verran pikkupoikaa asuu, oluen ystävän ohella, että kun kohokuviona pullonkyljessä kummitellut ”tuplariemukaari” oli silmien edessä, niin vatsasta kouraisi – eikä kyseessä ollut nälän tunne 😉 Kuva © Teemu Moisio
Pilsner Urquell ja arvokkaita perinteitä huokuva miljöö
Ennen panimokierrosta oli syytä ravita myös kupua, mielihän saisi kohta yliannostuksen positiivisen ähkyn kera – rehtiä ja rehellistä tšekkiläistä sapuskaa: makkaraa, perunaa, sianlihaa…
Ja sitten mentiin oppaamme Alenan johdolla
Modernia ja niin samanlaista panimosta riippumatta – meidän tuurilla pakkauslinjastoilla oli menossa pesu, joten vihreiden pullojen iloinen kilinä jäi kuulematta, mutta eipä haitannut, parempaa oli tulossa.
Vaikka Pilsner Urquell on esim. Prahassa kaikkialla, on Tšekin juoduin olut Gambrinus, joka on saman panimo tuote kuin Urquell (Plzeňský Prazdroj / tuotanto pihan toisella puolella). Gambrinus on se olut, halpa ja helppo lager, jota väki kantaa kotiin vähittäiskaupasta.
Enemmän kuin peruskattaus – Kofola muuten on tšekkiläisten oma kola-juoma
Prahan oluthuoneiden ylivoimaisesti suosituin olut on Pilsner Urquell joka tuntuu miehittäneen joka kadunkulman. Jos ravintolan hanaoluena ei virtaa Urquell on kakkosvaihtoehto Budejovicky Budvar (Budweiser Budvar) joka löytyy myös ”kulmalta kuin kulmalta”. Prahan oman panimon Staropramenin löydät sieltä täältä, aivan kuten Gambrinuksenkin, mutta Kozelin hanatuotteet ovatkin jo harvinaisia – jos jostain löytyy, on se todennäköisesti tummaa lageria. Siellä täällä vastaan tulee myös vehnäolut Fenix ja lager nimeltään Radegast, Krušoviceen en ole vielä Prahassa törmännyt. Yleensä perusolutravintoloista löytyy hanatuotteena vain yhtä merkkiä, maksimissaan kolmea neljää erilaista hanaolutta.
Panimon vanhaa tuotantopuolta joka on nykyään museoitu
Kuva © Teemu Moisio
Pilsner Urquell Master Bartender kilpailun kansainvälisen finaalin (lokakuussa 2012) valmistelut täydessä vauhdissa – äärimmäisenä oikealla tuttu henkilö!? Lue lisää
Käymishallin terästä ja kuparia sulassa sovussa – ei hassumpi kisa- ja juhlamiljöö
Ohraa, hiivaa, humalaa ja raikasta vettä, joka tällä hetkellä on 100 metrin syvyydessä – siitä se syntyy, makunautinto vailla vertaa
Vasemmalla vuodelta 1839 Pilsnerin asukkaiden, niiden joilla oli lupa panna olutta, anomus oman panimon ja mallastamon rakentamiseksi. Oikealla Pilsenin paikallishallinnon lupa aloittaa oluen paneminen kaupungin panimolla 25. helmikuuta 1842 alkaen (ensimmäisen kerran olutta pantiin 5. lokakuuta 1842). Pilsner Urquell 1842–2012.
Oikeasti vanha metallinen käymisallas – altaaseen heitetty kolikko pitää oluessa, vähän kuten Trevin suihkulähde Roomassa. Totta kai heitin 😉
Maan alle – kohti alkulähdettä, tapaamaan legendaa…
Kuvat © Teemu Moisio, Ari Manninen