baarimestarin eat – turha tutkinto!?

baarimestarin eat – turha tutkinto!?

Kuva2

Se on turha ja aikansa elänyt tutkinto – tuohon väittämään aina silloin tällöin törmää, mutta nyt se alkaa konkretisoitua. Miksi jo työnsä osaavien henkilöiden jatkokouluttautumista, itsensä haastamista ja oman olemassa olevan ammatillisen osaamisen syventämistä ei arvosteta? Miksi arvostus on hiipunut siinä määrin, että koko tutkinnon tulevaisuus on nykymuodossa vaakalaudalla osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Onko maailma (muka) muuttunut siinä määrin, että todellista ammatillista erikoisosaamista ei tulevaisuudessa enää tarvita tässä muodossa. Mihin perustuu tiettyjen elinkeinon tahojen näkemys, että Baarimestarin ammattinimikkeellä olevia työntekijöitä ei enää ole kentällä töissä, joten Baarimestarin erikoisosaamistakaan ei enää tarvita.

Mitä tulevaisuus tuo?

Tässä jo keskustelun alla ollut ajatus: Tarjoilijan ammattitutkinto ja Baarimestarin erikoisammattitutkinto yhdistetään yhdeksi ammattitutkintotasoiseksi tutkinnoksi, joka nimetään viittamaan… – baarintyöntekijä? Enemmän kuin harmi olisi, jos jatkossa ei pystyttäisi tarjoamaan kouluttautumiseen ja osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa alaansa sitoutuneelle henkilölle muuta kuin ”työntekijä-taso” – minulle pelkkä työ sanana on aina ollut suorittamista, toisinaan jopa intohimotonta puurtamista ja pakkopullaa. On hienoa, että on alettu keskustella Baarimestarin erikoisammattitutkinnon uudistamisesta, mutta onko se todellakin tullut tiensä päähän? Koskien nykyisiä tutkinnon perusteita kyllä, mutta olisiko ratkaisu tutkinnon lopettaminen ja sen sisältöjen muokkaaminen ja sulauttaminen ammattitutkintotasoiseksi? Miksi ei päivitettäisi perusteita uusiksi nykyisen elinkeinon näköisiksi? Ajan henkeen kyllä sopisi mainiosti, että todellinen erikoisosaaminen ja koulutuskenttä tältä(kin) osin luovutettaisiin alan (ja elinkeinon) kaupallisille toimijoille. Olisiko yksi syy koulutuksen ja tutkinnon arvostuksen hiipumiselle (ja mahdolliselle katoamiselle), että koulutuksen järjestäjän resurssit eivät yksinkertaisesti riitä laadukkaan koulutuksen järjestämiseen, josta johtuen erot koulutuksen järjestäjien välillä ovat toisinaan suuret. – Peiliin katsomisen ja koulutuksen järjestäjien välisen vuoropuhelun paikka? Mitä sanoo Suomen Baarimestarien ja Kannattajien Kerho F.B.S.K.? Eihän tutkinnon arvo voi määräytyä sen mukaan missä olet sen suorittanut, sillä perusteet (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat) ovat kaikille (ja kaikilla?) samat. Onko todellakin niin, että kenenkään nimilätkässä tai työsopimuksessa ei enää lue Baarimestari? Kaikkiko ovat tarjoilijoita ja vuoroesimiehiä – jos näin on, niin…

Miksi kouluttaa itseään kun kovin vähäisenkin työkokemuksen mukanaan tuomalla (usein näennäisellä) osaamisella pärjää vallan mainiosti ja kaikki arvostavat. Jos todella on, että pelkkä työn tekeminen (työn perusteet) riittää, niin alan toimijoille kuin asiakkaille, niin sittenhän työn teko baarissa kuulostaa juuri oikealta termiltä ja baarimikko ammattinimikkeenä jo suoranaiselta imartelulta. Tuleeko vain todeta, että Baarimestareita ei enää jatkossa tule vaikka halukkaita syntyykin. Ehkä hyvä näin, sillä mestari sananahan on jo menettänyt merkityksensä ja kärsinyt inflaation aikaa sitten, varsinkin Baarimestari – onko?

…Ethän edes Baarimestarin työtehtäviä olisi päässyt tekemäänkään, joten se siitä pitkäjänteisestä, aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta – todellisesta sitoutumisesta ja ammatillisten haaveiden toteuttamisesta.

Ammattitutkinto vs. erikoisammattitutkinto

Ammattitutkinto pätevöittää sinut ammattiisi kun taas erikoisammattitutkinto osoittaa, että hallitset vaativammat työtehtävät ja valmentaa esimies- ja työnjohtotehtäviin. Erikoisammattitutkinnon osia ammattitutkinnon osiksi – miksi, riittävätkö rahkeet? Kevyttä tekemistä (niiden perusteiden jauhamista) uuden tutkintonimikkeen alla? Muuttuuko mikään? Mikko ja Mestari – sama kaveri?

Seuraavassa Lapin matkailuopiston Baarimestarin eat 2013 porukan mietteitä. Miksi lähdit opiskelemaan baarimestariksi?

”Ammattiylpeys. Tulee enemmän työmahdollisuuksia Suomessa ja ulkomailla. On kiva kouluttaa itseään lisää koska oppii miksi tekee niin kuin tehdään.”

”Hain baarimestarikoulutukseen alun perin työnantajan ehdotuksesta. Olin kuullut baarimestarikoulutuksen olevan tasokas ja tavoiteltu. Haluan olla enemmän kuin tiskin takana pärjäävä näennäinen osaaja. Haluan pystyä perustelemaan tekemiseni faktoilla. Lisäksi koulutus toivottavasti tulee antamaan eväät hakeutua mahdollisesti esimiestehtäviin.”

”Lähdin suorittamaan baarimestarin erikoisammattitutkintoa, koska tahdoin syventää omaa ammatillista tietotaitoa ja samalla kasvattaa omaa itsevarmuutta. Baarimestarius takaa mahdollisuuden menestyä ja edetä alalla, niin Suomessa kuin rajojen ulkopuolella.”

”Halusin lähteä syventämään jo olemassa olevaa osaamistani, saamaan sitä syväluotaavaa osaamista. Itselläni on suuri kiinnostus omaa ammattiani kohtaan sekä vahva tahto myös sitä kautta menestyä omalla ammatinsarallani. Tahdon olla se asiantuntija alaamme liittyvissä asioissa, uskon että tutkinto antaa siihen loistavat valmiudet.”

”Pelottavaa todellakin on se että kuinka näennäisellä osaamisella pystyt alalla toimimaan tiskin takana. Baarimestarin ammattinimike kärsii eniten siitä että edes alalla toimivat ihmiset eivät ymmärrä mitä kyseinen nimike tarkoittaa ja merkitsee. Useammalta olen saanut kuulla kun kouluun lähdin että miksi sie sinne menet kun olet jo baarimestari. Sitten kun kiellät olevasi baarimestari, niin ollaan sitä mieltä, että kyllä 10v kokemuksella olet jo mestari ilman koulutustakin. Tuo kertoo vain siitä, että baarimestarin nimike kärsii paljon siitä, että alalla olevat ihmiset, jotka ovat olleet pitkään töissä, eivät arvosta nimikettä, kun heidän mielestään jokainen pitkään alalla toiminut ja hommat hyvin hoitanut henkilö on ”mestari”. Miksi tavallinen tallaaja sitten arvostaisi baarimestaria jos oman alan ammattilaisetkaan eivät sitä tee.”

”On totta, että baarissa voi työskennellä suhteellisen vähäisellä osaamisellakin. Se ei kuitenkaan minulle riitä. En halua tehdä töitä ”vähän sinne päin” – haluan että työpanostani arvostetaan sekä asiakkaiden että työnantajan puolelta. Se myös on tapahtunut, ja oma innostus alaa ja töitä kohtaan kasvaa sen myötä, kun taidot kehittyvä.”

”Tutkinto on antanut minulle myös sen innon alaa kohtaan miksi edes aloitin työt alalla sekä miksi olen vieläkin alalla. Ja se on vain vahvistanut sen olon että juuri tämä on minun ala ja sen että ala on iso osa minua.”

”Kyllä se että näki vierestä kuinka oma ystävä edelliseltä vuosikurssilta kasvoi tämän koulutuksen myötä, oli mulle se herätys, että minunkin on saatava oppia.”

”Oma halu kehittyä alalla puskee kaiken muun edelle tällä hetkellä. Olin jo valitettavasti juurtunut siihen omaan mukavuusboxiin ja unohdin kuinka laaja ja mielenkiintoinen ala loppujen lopuksi onkaan. ”Itseäni varten minä kuitenkin tähän kouluun hain ja tätä koulua käyn.”

Mitä opiskelu on sinulle antanut?

”Kun luulit jo olevasi hyvä. Kanssaihmisten seurassa opiskelu, oppiminen ja uudet näkökulmat auttoivat huomaamaan kuinka ”kaikessa” on oltava koko ajan kiinni. Tietoja ja taitoja on päivitettävä ettei tipu matkasta.”

”Koulutuksesta saan huimaa potkua eteenpäin työpaikalleni, yritykselleni ja ennen kaikkea omalle itselleni.”

Tutkinto so far – syyslukukausi paketissa ja paketti pulkassa

Takana on 22 lähiopetuspäivää, 161 lähiopetustuntia ja 12 vierailevaa asiantuntijakouluttajaa, näkemyksen ja vision kera, jotka ovat puistelleet porukan ammatillista tekemistä ja ajatusmaailmaa. Lepattanut liekki on syttynyt ilmiliekkeihin ja ryhmän tekemisessä on hyvä meininki – asiat siirtyvät koulunpenkiltä elinkeinoon omalle työpisteelle. Voisi sanoa, että tutkinnon 1. osan puitteissa on ammatti ikään kuin päivitetty, opeteltu uusiksi ja paikottu olemassa olevat tiedolliset ja taidolliset puutteet käymällä omilla epämukavuusalueilla. Nyt kun perustekemiseen ei tarvitse enää jatkossa kiinnittää huomiota, muuttuu tutkinnon luonne oleellisesti ja opiskelijat ottavat ”vallan”. Lisääntyneen ymmärtämyksen ja osaamiseen myötä näkemys kehittyy ja aletaan kiinnittää huomiota oleelliseen – kyseenalaistaminen alkaa ja miksi kysymys saa vastauksia. Vauhti vain kiihtyy loppua kohden ja tutkinnon 3. osa onkin ryhmän osalta jo hengästyttävää ammatillista tykitystä ja koulutuksen järjestäjän haastamista – näin se on aina mennyt, näin se tulee aina menemään 😉 Jatkuu jälleen tammikuussa viikolla 4.

”Nyt kun käyn koulua, niin minua kuunnellaan ja uskotaan – asiat muuttuvat ja toiminta kehittyy.”

Kansainvälisyydestä

On jo pelkästään ajatuksena täysin hullua, että maassa (Suomessa) jonka Baarimestarit niittävät mainetta ja kunniaa kansainvälisillä kentillä esim. kilpailutoimintaa liittyen, ei saisi erikoisammattitasoista koulutusta (”Master Class of Bartending”) baarityöskentelyyn liittyen. Korjaan, saisihan sitä – jossain kaukana opit kaiken, lämpimässä kivojen kavereiden kanssa kuukaudessa. Koulutushan on (oli) yksi vientituotteistamme!?

Ja siitä Mestarista vielä

Mestari – vahva sana, joka velvoittaa ja antaa lupauksen, takuun laadukkaalle tekemiselle.

Haluatko kommentoida? Jos sinulla on selkeä ammatillinen näkemys aiheeseen ja alan koulutukseen liittyen, niin pistä postia: ari.manninen@redu.fi Asialliset ja rakentavat kommentit – omalla allekirjoituksella varustettuna – julkaistaan.

 

Vastaa