Mesujen viikon teema tiivistyi tänään mainiolla tavalla Beverage Partners Finlandin nelihenkisen iskuryhmän vallattua Toripuistikon 5. kerroksen baariluokan. Pitempään mietityttäneet kysymykset saivat vastauksia sitä muuta kun uusia syntyi. Se kuuluisa ymmärrys syveni ja palaset alkoivat loksahdella kohilleen – ”aivan, niinpä niin.” Kuinka myydä ja käyttää jotain tuotetta brändin arvomaailman ja markkinointistrategian mukaisesti – miksi jokin brändi on juuri sellainen kuin on. Kenelle jokin tuote on suunnattu? Kuinka saada jonkin tuotteen elinkaaren ensiaskeleet mahdollisimman vahvoiksi – kuinka saada baarityöntekijän uran ammatilliset ensiaskeleet mahdollisimman vahvoiksi ja pitkälle kantaviksi? Menikö kaikki uran alussa kuten Strömsöössä? Päivän aikana pyöriteltiin myös mm. Suomen alkoholilainsäädännön ja anniskelumääräysten luonnetta. Seuraavassa muutamia paperin kulmiin kirjautuneita ajatuksia.
Miten maahantuontiyritys toimii – kuka alkaisi maahantuoda aperitiivikulttuuria? Siinä pari kysymystä joilla päivä polkaistiin enemmän tai vähemmän käyntiin. Katkero vai likööri – siinäpä pulma.
Mitä asiakkaasi odottavat – mikä on se tuttu juttu joka miellyttää?
Haista, maista, yhdistä ja tallenna – jotenkin noin? Kuinka laaja muuten on tuoksu- ja makupankkisi?
Täyskiellot ja rajoitukset ei vaan toimi – uusilla tiukentuvilla määräyksillä ei luoda uutta ja sivistynyttä alkoholikulttuuria. Mihin muuten perustuu väittämä, että suomalainen juomakulttuuri ei ole sivistynyttä? Onko 10% = 100%? Tuleeko Suomesta Norja – miksi?
Orkneyn saaret, tavernat, viini joka sai soturit puhumaan totta, Antiikin Rooman baaritiskit, Atsteekit, Kolumbus, Schweppe, James Ashley, Blingbling Thomas, Open bar, Hell on wheels… – tiesitkö, kiinnostuitko?
Saapumiserä II/2015 – Ville, Mikael, Pete ja Mixu
Mihin vaivaan – mihin tahansa 😉 BPF – Kiitos, jatketaan. Huominen vielä ja viikko kasassa. Edessä mm. kotitehtävän purku eli oman asiantuntijuuden analysointi. Missä mennään juuri nyt? Rallitkin alkavat jo painaa päälle, joten valosalla eteenpäin.
Kuvat © Ari Manninen