Aikanaan lupasin, että opinnot tulevat menemään nopeasti ja kevät tulee vikkelään. Ja niinhän se jälleen meni. Baarimesut alkavat olla loppusuoralla ja se kuuluisa ammatillinen näkemys valon kera on kirkastunut ja päivittynyt. Kyllä se mieltä lämmittää, kun porukat baariluokkaan kömytessään alkavat välittömästi tykittää. – Laitettiin likkeideaa vastaava jääpalakone, nyt riittää kapasiteetti ja se työpistejuttu on muuten korjattu. Katoppa, mulla on omat cordialit mukana. Se myyntikampanja on ok. jne. jne. Näin se pitää mennäkin. Lisää vieraita uutta kulmaa antamaan – parin päivän pyöritys A`la Juho Eklund (Martini Finland) ja Mika Ammunét (Bar Mate). Mitä listalla, arvon Söörit?
Onko TEAL tuttu? Sinivihreää vai koko ajan punaisella?
Millainen se perinteinen työorganisaatio, työyhteisö on ja oli? Mitä tulevaisuus tuo tullessaan esim. kansainvälistymisen myötä ja miten työyhteisöt muuttuvat? Minkä värisessä maailmankuvassa sinä ja yrityksesi menette? Minkävärinen sinun profiilisi muuten on – HÄ? Aggressiivinen läpinäkyvyys – kuinka pitkälle mennään ja viedään?
Ruvetaanko luomaan? Miten niin hankalaa?
Lyijykynällä, kuulakärkikynällä vai pensselillä? Uskalletaanko käyttää pyyhekumia? Työminä vs. kaveriminä? Onko koulutus jo pelottavan laskeva trendi? Mikä oli oikein ja mikä väärin – kyseenalaista. Onko vain erilaisia tapoja tehdä?
No niin, miepä kerron…
Miten se baarimestarin viestintä muuttuu ja kehittyy, kun ammattitaito lisääntyy ja syvenee? Miten baarimestari hakee paikkaansa ja paikkansa laumassa, kaikkien energioiden pyörityksessä? Mikä kuluttaa ja miksi? Jatkuva vuorovaikutushan on ihan oikeasti kuluttavaa…
Stressaatko sinä sitä kuuluisaa ensivaikutelmaa ja kohtaamista – miksi? Onhan paras minuus käytössä – aina? Mistä se epävarmuus kumpuaa? Jotta voit ymmärtää muita, tulee tuntea itsensä, eikö?
Ekkö usko, miepä kerron…
Se hetki, kun valaistut 😊
Lapa jäähän, naama kuvaan ja nimi tolppaan – Kiitos!
Ystävällisyydellä pärjää aina, sillä se on kieli, jota kaikki puhuvat – eikö? Ja niinhän se on. Kiitos Juho ja Mika 😊 Jatkoitte sitä mihin ollaan jo totuttu. Huippuammattilaisia, jotka kohtelevat porukkaa vertaisinaan ja jakavat avoimesti osaamistaan ja näkemystään. Jossain vaiheessa joku puhui, että alalla ollaan jälleen palaamassa kuppikuntiin, ja ehkä sitä on tietyllä tapaa ollut nähtävissäkin, mutta jos homma etenee näin, niin ei mitään hätää. Yhtä suurta perhettä, tosin edelleen aavistuksen kateellinen esim. keittiömesujen yhteisöllisyydelle.
Pari lähiopetuskertaa vielä. Yksi vieras tulossa, Road Trip porukan kanssa ja se Ramos Fizzzzzzzkin pitäisi keretä vielä ravistaa. Jatkuu vielä hetken…
Uuden porukan haku auki – täältä.
Nämä ovat niitä hetkiä, joita ehkä joskus tulevaisuudessa vähän kaipaa…
Kuvat © Ari Manninen