Tekijä: <span>Ari Manninen</span>

taattua ammattitaitoa

Olen järkyttynyt tiedosta, että Baarimestarin erikoisammattitutkinto uhataan lopettaa. Viimeisimmät lakimuutokset sinällään eivät ole olleet ravintola-alaa eteenpäin viemässä. Eniten huolestuttaa tulevaisuuden esimiesten taso ja ammattitaito. Restonomipaikkoja vasta hiljattain vähennettiin. Nytkö on baarimestarien vuoro? Yksinkertaisesti alaa ei arvosteta. Uskon, että tämä tulee ennen pitkää näkymään työntekijöiden ammattitaidoissa, ja tämän myötä myös juomakulttuurissa.

jos baarimestarit eivät taistele, niin kuka sitten?

Kerta kiellon päälle. Jos sallitte, niin käytän vielä oman puheenvuoroni virtuaalibaarissa Baarimestarin eat:n puolesta. Lähinnä haluan antaa yhden esimerkin ammattinimikkeen puolesta taistelusta ja mahdollisesti innoittaa muitakin asiaa arvossa pitäviä toimintaan. Kukaan ei tiedä, onko asiassa millään tekemisillä ja sanomisilla mitään vaikutusta mihinkään, mutta jos baarimestarit eivät itse taistele oman ammattinsa …

ensimmäisen, toisen ja deletoitu

Vielä kerran Baarimestarin erikoisammattitutkinnon puolesta ja sitten annetaan olla ja jäädään odottelemaan mitä tietyt tahot viisaudessaan päättävät – luovuttaa en aio, mutta minkäs teet kun ei ole sinun käsissä. Näin minua aikanaan evästettiin: ”Et sinä Arska voi vaikuttaa. Ei yksityinen alan opettaja tai koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa kun vastassa on …

jään anatomiaa

Olin alkuviikosta tuomaroimassa FBSK:n aktiivitestiä tekniikkatuomarin ominaisuudessa. IBA:n sääntöjen mukaista tekniikkaa noudattavat suoritukset Calvados-juoman parissa olivat toinen toistaan hiotumpia ja tekemisen taso oli kaiken kaikkiaan todella korkeaa. Onnea kaikille uusille aktiivijäsenille ja onnea Henkalle ja Pirrelle loistavasta menestyksestä! Noissa hyvin harjoitelluissa suorituksissa toistui usein eräs tekijä, joka jäi vaivaamaan mieltäni. Tuo tekijä on …

alkoholista lihakset – hiilidioksidista henki

Taas mennään ”omien” kanssa. Baarimestarit jälleen tietopuolisella lähiopetusjaksolla ja vierailevana tähtenä Aniko Lehtinen Sinebrychoffilta. Hengästyttävän koulutuspäivän aiheina mm. oluen kuluttajaprofiilit ja oluttrendit, myynti ja esillelaitto, oluen tarjoilu, olut ja ruoka, oluen laatu ja hygienia… – ”Oletko hyvä kaikissa juomatuoteryhmissä? Pitäisi olla.”

onko sillä puolen paremmin?

Kansainvälisyys – sanahelinää toimenpidesuunnitelmissa ja strategioissa vai arjen todellisuutta? Ainakin ranskalaisten vierailun aikana tuo ihmeellinen, ja toisinaan hämmästyttävän uudelta ja oudolta kuulostava sana, muuttui konkreettiseksi arjeksi. Ranskalaisten intohimoinen touhuaminen tarttui ja tempaisi edustamani oppilaitoksen väkeä mukaansa. Toripuistikon ja koulun täytti hyvä sähinä. Ainahan siellä on sähinää, mutta nyt se oli …

bonjour, bon appétit ja merciit päälle

Sanovat, että rovaniemeläisten matkailualan yritysten henkilöstön kielitaito on kovin suppeaa kun englanninkieli jyrää kaikki muut kielet. Ehkä noin, mutta Toripuistikossa ainakin kajahteli iloisesti ranska Lappilaisittain murtaen yhteistyökumppanien järjestämän lounaan merkeissä. Aikakin tuntui hetkeksi pysähtyvän ja lounaaseen oltiin valmiita ”uhraamaan” enemmän kuin (kansallinen) hätäinen puolituntinen. Misat kunnossa, mutta mitä lautaselle saatiin – …

”poikakulta, eihän sinulla ole edes ammattia!”

Näillä sanoilla äitini (okei, äitipuoleni) kannusti minua noin 30 vuotta sitten. Olin noihin aikoihin työskennellyt ravintolassa viitisen vuotta, joista kolme baaritiskin takana juomia asiakkaille sekoitellen. Kyllä se jo tuolloin hiukan kirpaisi. Pidin itseäni jonkinlaisena baarimestarinalkuna ja näin tulevaisuuteni jotakuinkin valoisana. Edessä olivat vuodet elämyksiä ja hyvää oloa asiakkaille tuottaen.

mise en place – misat kuntoon mösjööt!

Eläköön ammatilliset perusteet, laadukkaat esivalmistelut ja kastanjoiden kuoriminen – tiedän mistä puhun. Erehdyin keittiöön kameran kanssa seuraamaan ranskalaisten ystäviemme huomisen lounaan esivalmisteluja, ja ennen kuin tajusinkaan, oli veitsi kädessä ja miljoona kastanjaa kuorittavana – kevyen ranskaksi kettuilun kera. Hoitui, ei tosin hetkessä, mutta hoitui – nyt tiedän miltä ammattimaisesta ”pähkinöiden …

ovi, jonka takaa löydät ne muut ovet

Itse innostuin cocktaileista ja baarikulttuurista ensimmäistä kertaa noin kuusi vuotta sitten. Kontiorannasta kotiutumisesta lähtien olin maksanut vuokrani täyttämällä makkarahyllyjä Mäntyharjulaisessa marketissa ja viikonloput meni Mäntymotellin hotshot-tuotantolinjalla. Ensimmäisiä kertoja paikallisessa tanssiravintolassa asterixeja sekoitellessa baarityö vei kuitenkin mukanaan, johon viimeisen niitin antoi baarikoulutukset Helsinkiläisessä cocktailbaarissa, joihin aika-ajoin osallistuin. Miksi mä haluaisin hikoilla …