Ranskalaisessa ravintolakoulussa

Miltä näyttää arki ranskalaisessa ravintolakoulussa? Poikkeaako arjen tekeminen omasta oppilaitoksesta, vai onko kaikki samalla tavalla, kieli- ja kulttuurieroista huolimatta.

Kuvassa UFA E Branlyn (La Roche-sur-Yon) baarimestariopiskelijoita – ryhti on hyvä ja hymy leveä

UFA E Branlyn La Roche-sur-Yonin yksikön monialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelee n. 700 opiskelijaa, joista reilu 200 ravintolapuolella (Restaurants d`Application). Kyseessä on julkinen oppilaitos, joka tuo mukanaan omat haasteensa koulutuksen järjestämiseen, sillä kilpailu opiskelijoista yksityisten oppilaitosten kanssa on kovaa.

Miltä arki näyttää?

Se näyttää hyvin pitkälti samalta kuin kotona Rovaniemellä, Toripuistikon kulmauksessa. Opiskelijoista osa on selkeästi omalla alallaan (sitoutuminen alaan ja tekemiseen on silmiinpistävää ja halua oppia ei voi olla huomaamatta), osa opiskelee koska niin tulee tehdä, osan vielä heräillessä tähän päivään – aivan kuten kotona. Jos jotain eroja lähtee hakemaan, niin seuraavassa lienee selkeimmät. Oppilaitoksen hierarkia opettaja oppilasakselilla on huomattavasti tiukempi kuin omassa oppilaitoksessa. Kanssakäyminen ei ole niin rentoa ja helppoa kuin Suomessa, eikä esim. opettajan etunimellä puhuttelu tulisi kysymyksenkään – kaikki on tietyllä tavalla jäykempää. Selkeä eroavaisuus on myös tekemisessä (opetuksessa) joka perustuu pitkälti klassiseen ravintolaosaamiseen – ”old schooliin” – mikä on parhaimmillaan aivan loistavaa, huonoimmillaan rajoittavaa (esim. kokit eivät kyseisessä opinahjossa tule salille).        

Asioita tehdään asiakkaan edessä, oli sitten kyseessä annoksen valmistus tai annostelu – aidoissa tilanteissa tekemällä oppii. Ranskalainen alan opiskelija onkin teknisesti varsin taitava.

Opiskelujen toteutus on myös täysin erilainen suomalaiseen verrattuna. Opiskelijat ovat töissä koko opintojensa ajan ja opintojen aikataulut riippuvat pitkälti työpaikan kanssa laaditusta työsopimuksesta. – Opiskelemaan et pääse jos sinulla ei ennen opintojen aloitusta ole alan työpaikkaa jossa työskentelyyn opinnot linkitetään. Opiskelijan ja työpaikan välillä laadittu työsopimus (lähinnä sen pituus) määritteleekin sitten hyvin pitkälti opintojen rytmin ja keston. Oletko viikon koulussa, viikon töissä ja jälleen viikon koulussa jne., vai viikon koulussa, kaksi tai kolme viikkoa töissä ja jälleen viikon koulussa jne. Edellä mainitusta johtuen ranskalaisten alan opiskelijoiden kansainväliset työssäoppimisjaksot, esim. meillä täällä Rovaniemellä, eivät käytännössä voi olla kolmea viikkoa pidempiä, sillä opiskelija on tuon ajan pois yrityksensä vahvuudesta ja palkkaa maksetaan tuolloin ”turhasta”. – Kaikki opiskelijat saavat opintojensa ajan palkkaa työnantajaltaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijat 25% peruspalkasta, toisen vuoden 50% ja kolmannen vuoden 75%. Valmistuessaan, mikäli työnantaja jatkaa työsopimusta ja ottaa opiskelijan ns. talon kirjoille, on opiskelijan palkka sitten täysi. Systeemi on hieman sekava, aivan kuten Ranskan hallinnollinen jako, mutta toisinaan toimivuudessaan nerokas, sillä parhaimmillaanhan työnantaja saa oman yrityksensä liikeidean läpikotaisin tuntevan sitoutuneen työntekijän palvelukseensa.   

Edellisellä reissulla pääsin evästämään silloista baarimestariporukkaa oppituntien muodossa, mutta nyt opiskelevan ryhmän kohdalla, kiireellisistä aikatauluista johtuen, tapaaminen jäi ”henkisen hämmentämisen” asteelle näkemyksen kera – ilmeistä päätellen kuitenkin toimi!? 😉 Kuvassa oikealla baarimestarikoulutuksen ohjaava opettaja Patrick.

Vanhat tutut tapaavat jälleen – Madam Jouay ja Päivi

Vieraileva koulutuspäällikkö opintosuoritusotteiden parissa

Siinäpä oli pieni välähdys toisenlaisesta tekemisestä – ranskalaisesta alan koulutuksen arjesta. Ovatko meillä Suomessa asiat paremmin – ken tietää? Perustekeminen on kuitenkin tismalleen samaa, sen puolesta puhuu jo pelkästään se seikka, että opetustuntien pito aikanaan oli helppoa – vaihdoit vain kieltä ja annoit mennä.  

…Kansainvälinen opettajavaihto, ”miksi vain opiskelijat pääsevät” 😉   

Seuraavaksi suunnistamme ranskalaiseen viinakaup… korjaan viinikauppaan. Myös Le Petitin Suomi-ilta Lappilaisine elementteineen alkaa painaa päälle – jatkoa seuraa.