Ruokaan ja juomaan liittyvä kilpailutoiminta on olennainen osa alaamme, mutta mikä saa kokkiopiskelijan vapaaehtoisesti kiusaamaan itseään suorituskykynsä äärirajoille? Lukemattomia toistoja, liian paljon – toisinaan ihan liian vähän – aikaa, alati muuttuvat suunnitelmat, ”epätoivoa” sietämättömän stressin kera, onnistumisia ja epäonnistumisia – mikä ajaa eteenpäin, kunnianhimoko?
”Kyllä, se on kunnianhimo. Halu haastaa itsensä, olla paras!”, ravintolakokiksi keväällä Lapin matkailuopiston Rovaniemen Toripuistikon yksiköstä valmistuva Katariina Koskinen toteaa napakkaan tyyliinsä.
Edessä on Taitaja2012 ammattitaidon SM-kilpailujen ravintolakokki-sarjan finaali Jyväskylässä 24. -26.4, jonne Katariina selviytyi Raision semifinaalin voittajana. Kaikkiaan semifinaaleja järjestettiin neljät, joiden noin kuudestakymmenestä kilpailijasta Jyväskylän finaaliin seuloutui kahdeksan tulevaa keittiömestaria. Matkan varrella on jo käyty kokkien SM-parikisa jossa sijoitukseksi tuli finaalin 5. sija. Sija, joka kuulemma oli kaikkea muuta kuin hyvä. Kaikkiaan tuon kilpailun finaalissa oli 11 joukkuetta.
Kiirettä on pitänyt, ja mitä lähemmäksi Taitaja2012 finaali tulee, sen kiireisemmäksi muuttuu. ”Elän tämän kanssa koko ajan, tammikuusta asti” – kommentti kertonee kaiken oleellisen. Pikaisen ynnäyksen tuloksena saadaankin noin kolmesataa (300) harjoitustuntia kun H-hetki aikanaan Jyväskylässä on ajankohtainen, ja kaikki tämä opiskelujen ja työn ohessa, johon on kuulunut mm. työssäoppimisjakso Michelin-tähtiravintola Olossa sekä työskentely Sky Ounasvaaralla. ”Kaikki vapaa-aika menee juuri nyt kisaan liittyen, mutta ei haittaa. Itse olen leikkiin ryhtynyt ja tavoitteena on voitto, eikä mikään muu”. ”Te kaikki finaalin päässeet olette jo voittajia” lausahdukset ovat kuulemma yhtä tyhjän kanssa eikä niillä ole sen todellisen voittamisen kanssa mitään tekemistä. – Mainitsinko jossain vaiheessa intohimon ja selkeät mielipiteet.
Jyväskylän finaalissa kilpailija valmistaa kolmen päivän aikana kahdenkymmenen työtunnin puitteissa ennalta määrätyistä raaka-aineista annetun valokuvan ja annoskortin perusteella annoksen, etukäteen suunnitellun kolmen ruokalajin menun sekä sormin syötäviä ”Finger foods” annoksia. Kisan rytmitys on seuraavanlainen: 1. kisapäivänä ohjelmassa ovat kirjalliset tehtävät sekä ruoka-annos jonka finalisti valmistaa ”extrakokin” roolissa annetun valokuvan ja annoskortin perusteella kuudelle hengelle. Myös toisen kisapäivän esivalmistelut suoritetaan ensimmäisenä päivänä. 2. kisapäivänä edessä on kolme ruokalajin menu (alku-, pää- ja jälkiruoka) kuudelle hengelle ennalta määrätyistä pääraaka-aineista. Haastavaksi kilpailutehtävän tekee muuttujaelementti joka voi tehtävän osalta olla 30%. Menun ennalta määrätyt pääruoka-aineet ovat seuraavat. Alkuruoassa on käytettävä siikaa, kuorellisia jokirapuja ja kylmäsavustettua hauenmätiä. Pääruoassa vasikan ulkofileetä ja vasikan maksaa, sekä tärkkelyslisäkkeitä lisukkeineen kastikkeen kera. Jälkiruokaan on nimetty tumma suklaa, vadelma ja sokerimeloni. Jälkiruoka-annoksen tulee sisältää yksi leivonnainen ja yksi kermahyytelö (Blanc-manger). Viimeisen eli kolmannen kisapäivän ohjelmassa on vielä neljä erilaista Finger foodia, niin lautas- kuin vatiannoksena, joiden pääraaka-aineet ovat liha, kala, kasvis ja lintu. Kilpailun sisältöön kuuluvat oleellisesti myös kirjalliset tehtävät. Onko haastavaa – ihan varmasti. Kilpailun tarkka rakenne sisältöineen ja finalisteineen
Päivän treeniohjelmassa oli toisen kilpailupäivän kolmen ruokalajin menun alkuruoka
Laadukkaat esivalmistelut – laadukas lopputulos?
Ja lähtee – aletaan koota
Valmis annos Chef Rajasen kriittisen arvioinnin alla
Millä eväillä menestystä lähdetään hakemaan? Mitä sanoo kisavalmentaja, mm. käsintehdystä suklaastaan tunnettu, Lapin matkailuopiston Ravintola Oppipojan keittiömestari Jouko Rajanen? ”Katariinan selkeät vahvuudet ovat visuaalisuus, rauhallisuus ja alku- sekä jälkiruoka. Tietoa ja taitoa löytyy. Nyt se pitää vain saada kaikki lautaselle. Täysi luotto on!” Entäpä mitkä ovat finalistin omat mietteet. ”Ykkösvahvuus on intohimoni. Selkeä kehittämiskohde on oman työn organisointi, erityisesti lämpimän ruoan osalta”.
Millaista on Jouko kisavalmentaminen? ”Kivaahan se on. Siinä oppi itsekin kun tulee koko ajan kokeiltua uutta. Ja kiva on aina nähdä opiskelijoiden onnistumisia.” ”Onhan se ehkä vähän mennyt sellaiseksi ruoalla leikkimiseksi, mutta…”
Kaipaa lisää väriä ja rapeutta
Näin se osaaminen vaihtaa omistajaa
Ei hassumpaa – vielä yksi värikomponentti piristämään yleisilmettä ja pientä pintaviilausta, niin annos on valmis
Mitä valmistumisen jälkeen Katariina
”Kokkihan ei ole koskaan valmis. Nyt se on sitten itsestä kiinni sillä koulutus on antanut hyvät ammatilliset perusteet”. ”Edessä on miehinen työympäristö joka vaatii arjen kilpailuviettiä ja luonteenlujuutta. Pitää osata suodattaa.”
”Tulevaisuuden suhteen on luottavaiset fiilikset. Töitä, mutta sitä ennen armeijaan ja toivottavasti Santahaminaan, ei Sodankylään” – vanhana Jääkäriprikaatin kasvattamana taistelijana en kommentoi sijoituspaikkatoivetta (kirjoittajan huom.).
Emme toivota Katalle Jyväskylään onnea vaan Menestystä – onnellahan ei ollut mitään tekemistä Taitamisen kanssa!?
Mikä Taitaja?
”Jyväskylässä 24.-26.4.2012 järjestettävä Taitaja2012 ammattitaidon SM-kilpailu on tarkoitettu 20-vuotiaille tai sitä nuoremmille ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille.”