Bonjouuur, ça va?

Tammikuun 2011 kylmyydessä käynnistynyt Lapin matkailuopiston yhteistyö ranskalaisen majoitus- ja ravitsemisalan oppilaitoksen (UFA E Branly, CFA E.N. 85 / La Roche-sur-Yon, Vendée) kanssa alkaa konkretisoitua kun ensimmäiset ranskalaiset alan opiskelijat saapuivat kolmen viikon työssäoppimisjaksolle Rovaniemelle. Sateinen, syksyisen synkkä, pimeä, lumeton, kylmän tuulinen ja rauhallinen keskiviikkoilta – Rovaniemi juuri tuolloin ja nyt – oli varmasti eksoottinen ensikosketus, mutta kuinka nuorten työskentely vieraassa kulttuurissa on käynnistynyt?

Rovaniemelle saapui kolme nuorta kokkia (Nicolas, Benjamin ja François) sekä kaksi tarjoilijaa (Pauline ja Pierre), jotka kaikki ovat opintojensa loppusuoralla. Heidän tänne saapumisen mahdollisti Leonardo da Vinci hanke (kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus / työssäoppiminen) jossa edustamani oppilaitos on jo mainitun ranskalaisen alan oppilaitoksen (UFA E Branly) kumppanina. Hankkeen päätarkoituksena on lähettää opiskelijoita ulkomaille työssäoppimaan ja sitä kautta syventämään omaa ammatillista ja kulttuurillista osaamista ja tietämystä (kansainvälistymään). Nyt saapuneen viiden opiskelijan lisäksi tulee Rovaniemelle vielä samankokoinen ryhmä (kolme kokkia ja kaksi tarjoilijaa) loppukuusta omalle kolmen viikon jaksolleen, kun täällä nyt oleva ryhmä palaa kotiin La Roche-sur-Yoniin.

Meiltä Rovaniemeltä Lapin matkailuopistosta lähtevät ensimmäiset työssäoppijat Ranskaan tämän kuun lopulla, kun kokeiksi valmistuvat Janne ja Väinö suuntaavat kohti Vendéetä ja La Garnachen pikkukylää sekä Luconin pikkukaupunkia – heidän kuulumisiaan aikanaan tällä sivustolla.

François Roopen perehdytettävänä Sky Ounasvaaran keittiössä.

Vielä on turha ruveta sen kummemmin analysoimaan ranskalaisten kokemuksia, mutta ensivaikutelma on lupaava. Alun pienen hämmennyksen jälkeen on englanninkieli alkanut taipua paremmin (on tullut uskallusta käyttää kieltä) ja sitä myöten työskentely on helpottunut. Kaikkihan ovat osaajia joten kielitaidon (puhumisen) merkitys on suuri, jotta he pystyvät toimimaan elinkeinon yhteistyöyrityksissämme (Ravintola Nili, Lapland Hotel Sky Ounasvaara, Hotel Santa Claus Rovaniemi ja oppilaitoksemme oma ravintola Oppipoika) yrityksen liikeidean ja palvelukulttuurin mukaisesti. Juuri nyt vaikeuksia kuulemma aiheuttavat lähinnä suomenkieliset kassajärjestelmät ja kuitit – tosin tietyt sanat ovat jo alkaneet tarttua ja sitä myöten työskentely on helpottunut. Varsinaisen työn tekemisen kannalta ei ongelmia ole, vaikka takana on vasta pari työvuoroa, sillä kuten jo totesin; kaikkien ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla. Työn ulkopuolinen eläminen on vielä hiukan nihkeää; esim. oman kulttuurin mukaisten aamupalatarpeiden löytäminen paikallisesta supermarketista oli kohtuullisen haastavaa, mutta pikku hiljaa elämisen rytmi löytyy, kuten aina nuorten kohdalla. Sitä vissiin on hiukan vanhentunut kun kuvittelee, että pitäisi kansainvälisten asioiden koordinaattorina – opiskelijoiden ”isähahmona” – itse huolehtia kaikesta.

Bussilinjat tulevat tutuiksi, löytyvät ne mukavat kahvilat, syntyy oma paikallinen kaveripiiri ja tukiverkosto työssäoppimispaikkojen ja paikallisten opiskelijoiden kautta – verkosto joka opettaa paikalliseen (suomalaiseen) arkeen.

Pierre työn touhussa ravintola Nilissä. Prikalla Iittalaa ja Jaloa viinaa lakkaliköörin kera. Loistava esimerkki mietitystä kokonaisuudesta; laadukas suomalainen juomatuotepaketti ranskalaisen tarjoilijan ammattitaitoisissa käsissä – tavoittelemisen arvoista kansainvälisyyttä jos mikä!

Nicolas ja Nilin keittiö – uusia raaka-aineita, uusia makuja ja tuoksuja – tekemisestä loistaa intohimo alaa kohtaan.

Mesut on mesuja vaikka voissa paistaisi – yhteinen kieli löytyy aina. Nicolas ja Nilin keittiön porukkaa.

Raportointi jatkuu. Seuraavien puolentoista kuukauden aikana tulen pitämään teidät ajan tasalla koskien ranskalaisten nuorten ”kulinaarista seikkailua” Lapin Las Vegasissa – kaukana kotoa.

ps. Omat ranskankielen taitoni kehittyvät huimaa vauhtia. Jo olemassa olevan osaamisen (tervehdykset, hyvästelyt, kuulumisten kyselyt ja muut normikohteliaisuudet) lisäksi olen parin viime päivän aikana oppinut laskemaan yhdestä kolmeen sekä noitumaan edessä sähläävät autoilijat selkeällä ranskalla kielellä pimeimpään… 😉

 

Vastaa