Kansainvälisyys – sanahelinää toimenpidesuunnitelmissa ja strategioissa vai arjen todellisuutta? Ainakin ranskalaisten vierailun aikana tuo ihmeellinen, ja toisinaan hämmästyttävän uudelta ja oudolta kuulostava sana, muuttui konkreettiseksi arjeksi. Ranskalaisten intohimoinen touhuaminen tarttui ja tempaisi edustamani oppilaitoksen väkeä mukaansa. Toripuistikon ja koulun täytti hyvä sähinä. Ainahan siellä on sähinää, mutta nyt se oli jotenkin erilaista, niin kansainvälistä 😉
Kansainvälisyys – muutakin kuin kielitaitoa tai ulkomaille työssäoppimisjaksolle lähtevä opiskelija? Onhan se niin paljon muutakin. Tällä kertaa se oli omalta kohdaltani arjen ammatillinen suola (tai sokeri). Mahdollisuus jakaa näkemyksiä eri kulttuurista tulevien kollegoiden kanssa, rakentaa ja visioida tulevaa sekä oppia uutta – uusia asioita ja juttuja, jotka voit helposti tuoda omaan opetukselliseen arkeesi.
Kansainvälisyys on paljon hienoja sanoja, joista osa on jo alati jatkuvan innovatiivisen myllerryksen aikana kärsinyt inflaation, mutta nostetaan kuitenkin yksi esille. Se on ihmisten välistä intohimoa. Tuon sanan pyörteissä joko ollaan mukana, tai sitten ei olla, oli sitten kyseessä kotikansainvälisyys tai jossain muualla kaukana touhuaminen. Se on aitoa läsnäoloa – on liian helppoa vain sanoa olevansa kansainvälinen. Jotenkin tuntuu hullulta, että vasta nyt (hyvän matkaa 2000-luvulla) on alettu puhua kansainvälistymisestä!??
Miksi intohimo? Ranskalaisten vierailu oli malliesimerkki terveestä ammattiylpeydestä, intohimosta ja läsnäolosta. Mitään ei otettu itsestäänselvyytenä ja kaiken eteen oltiin valmiita nöyrästi tekemään asioita. Kaikesta oltiin kiitollisia, ja kun kaikki tuntui olevan enemmän tai vähemmän ihmeellistäkin, niin… – taivaalla mollottanut kuukin kuulemma oli fantastisen erilainen kuin kotona.
Vielä kerran muutaman fiiliskuvan kera liittyen ranskalaisten kollegoiden Rovaniemen vierailuun tammikuussa 2014 – “This will remain an unforgettable moment, all that I saw and learned.”
Ammattilaiselta toiselle
ps. Virallisestihan kansainvälisyys on kansojen tai valtioiden välisiä asioita, mutta jos minulta kysytään, niin se on ennen kaikkea käytännöllisiä ihmisten välisiä asioita. Onko toisella puolella (Ranskassa) kaikki paremmin? Ihan samanlaista se arki on kun tavoitteet ovat samat – à bientôt !
Kuvat © Ari Manninen ja Magalie