takaisin FinnBaariin

IMG_4138

Mikä on FinnBar-baarialan messutapahtuman perimmäinen tarkoitus? Siinä kysymys, joka on aiheuttanut viime aikoina alan piireissä, niin kokeneempien kehäkettujen kuin tulevaisuuden taitureiden parissa, ääneen mietiskelyä – joten otetaan kantaa ja annetaan asiakaspalautetta rakentavassa hengessä. Yksi tapahtuman mainoslauseista kuuluu: ”FinnBar on ehdottomasti ollut vuoden kiinnostavin kohokohta”. Porukka joka kasaa tapahtuman tekee työtään suurella sydämellä – siitä ei ole epäilystäkään ja siitä heille nöyrimmät Kiitokset – mutta onko se todellakin vuoden kansallinen (ammatillinen?) kohokohta? Vai onko jo kirjattu mainoslause oikeassa puhuessaan menneessä aikamuodossa – FinnBar tapasi olla vuoden kiinnostavin kohokohta? Seuraavassa kokeneen messukävijän ja FinnBar-ensikertalaisen näkemykset esitettyyn kysymykseen.

Ensi kertaa FinnBaarissa

”Itse olin ensimmäistä kertaa FinnBareilla ja tiesin jo puheiden perusteella aika paljon tapahtumasta. Kuitenkin koko alkuviikko jätti jotenkin kylmäksi. Massasta erottui lähinnä muutama yksittäinen piste, joista sai kuitenkin henkilökohtaisesti irti suunnattoman määrän tietoa. Jos miettii, kuinka paljon FinnBareilla olisi voinut olla tarjottavaa, ei ”muutama” ole mikään hirveä jymymenestys.

Puhutaan paljon verkostoitumisesta ja siitä miten eri edustajat hommiaan hoitavat. Oli mahtavaa nähdä joidenkin tyyppien kyky hallita ns. kaaosta päivien aikana ja asiakaskohtaamisissa nämä tyypit olivat nimenomaan läsnä. Kuitenkin kokonaisuus tuntui itselleni lähinnä massamätöltä – mahdollisimman paljon tavaraa mahdollisimman monelle juurikaan tuotteesta kertomatta. Miksi homma sitten menee noin? Eikö messukansa vaadi tarpeeksi? Varmasti jokaisella pisteellä on joku, joka mielellään kertoisi kaikenmaailman tarinat tuotteistaan pikku twisteillä ja pilkettä silmäkulmassa, mutta onkin vain jämähtänyt patsaaksi ylenpalttisen muumiolauman hörppiessä ympärillä ilmaista keittoa. Minä kyselin, koska kiinnosti. Kaksi vastauksien ääripäätä hyvin kärjistetysti voisi muotoilla näin: ”Täs olis nää neljä meidän tuoteperheestä, eikö ookki vähän erilaisia?” Seitsemän metriä sivummalla: ”Viime viikolla kävin tämän tuotteen tislaamolla, tapasin juuri SEN miehen, joka on yksin ollut vastuussa valmistuksesta. Tässä kuvassa (oma puhelin kädessä) on se tyyppi ja tuo tuossa tien vieressä on se palsta, mistä se poimii voikukkia tän tuotteen yhdeksi mausteeksi. Täs on sit tää tislaamo, joka ei oikeastaan ole kuin normiasunnon kokoinen. Tässä sitten näkyy osa sitä menetelmää miten tätä tavaraa valmistetaan. Tässä sit taas…” Jälkimmäisessä tarinassa kesti noin kolme minuuttia, seuraamassa oli ehkä seitsemän ihmistä samaan aikaan, joista noin 100%:lle maistui kyseisestä tuotteesta valmistettu hörppy. Tämä oli ero muutaman askeleen välillä.

Palatakseni verkostoitumiseen, oli mukava nähdä niin paljon alan toimijoita samassa paikassa. Otsikoissa pyöriville nimille on nyt kasvot ja tassuakin on paiskattu useamman kanssa. Useiden kanssa käytiin oikein tehokkaita keskusteluja, juuri niin kuin verkostoituminen on tapana hoitaa. Jos jätetään tuotteet taka-alalle, niin minulle FinnBar oli erittäin antoisa ja varmasti tulen käymään siellä tulevinakin vuosina. Tuo tapahtumahan on täynnä mahdollisuuksia imeä tietoa ja luoda kontakteja. Harmittaa niiden puolesta, jotka ei sitä osaa käyttää hyväkseen.”

Ties kuinka mones FinnBaarini

”Ensimmäisenä fiiliksenä se, että ei ollut juurikaan mitään uutta. Tosin vastapallona, mitä uutta itse keksisin, mikä olisi mullistavaa.

Kiire, sitä se on. Ei saa, eikä edes halua yrittää ottaa kontaktia promoajiin. Tosin Bacardin koulutusteltta oli mistä itse pidin. Ongelma vaan se, että siinä olisi mennyt lähes koko päivä, jos olisi heidän koko materiaalin käynyt kuuntelemassa. Samantyylinen, mutta suuremmassa mittakaavassa, eli eri edustajat pitäisivät omista tuotteistaan täsmäiskun ja tastingin jollain tapaa nonstoppina, jotta sinne olisi helppo mennä ja lähteä, ettei tulisi fiilistä, että siinä menee koko päivä. Ehkä avoin lava rauhallisella paikalla, tasot / hyllyt mihin saa tuotteet näkyvästi esille mikä / mitkä tuotteet esittelyssä, vaikkapa esittelyjärjestyksessä ja jokaisella promolla vaikka 10-15 minuuttia aikaa pitää oma osuus. Ja mikäli jouhevasti menisi, voisi kierros alkaa puolenpäivän aikaan alusta.  Tämä mielestäni palvelisi kaikkia, niin kävijöitä kuin esillelaittajia. Eikä olisi tarpeen olla pelkästään alkoholeja vaan myös mixereitä, työvälineitä, vuokrafirmoja jne. joita messuilla on ja jotka usealla kävijällä jää helposti huomaamatta. Kiinnostavan briiffin jälkeen kyseisen tuotteen voisi käydä etsimässä salista ja tutustua / kysellä syvällisemmin. Eikä promon välttämättä tarvisi ihan joka kerta, kun asiakaskohtaaminen alkaa, alkaa selittämään ihan alusta alkaen ja lopettaa ennen kuin on ehtinyt edes alkuperämaata enempää kertoa – koska asiakkaan takana on jo jono.

Jatkoja ollaan joka vuosi järjestämässä enemmän ja enemmän, kohta joka tiskiltä tippuu lippu jonnekin – miten erottua massasta ja saada porukka tulemaan omaan tapahtumaan?”

Aiheesta lisää

Facebookissa Jarkko Issukan blogissa Cocktail Diary: ”FinnBar vuosimallia 2014”. Tuossa postauksessa ja siihen liittyvissä kommenteissa pyöritellään mm. ulkomaisten luennoitsijoitten, verkostoitumisen ja koko tapahtuman ammatillista merkitystä.

…”Vai onko FinnBar nykymuodossaan juuri kuten pitääkin? Messuthan ovat monille ekat alan sellaiset, joten onko turha lähteä tappelemaan “tuulimyllyjä vastaan” sisällön suhteen – turhan pitkälle viety ammatillinen sisältö on liian raskasta? Vai käykö niin, että FinnBar menettää todellisen ammatillisen merkityksensä ja lipun lunastamista ei enää koeta oman ammatillisuuden kannalta oleelliseksi – messuille ei tulla?”

Kuva © Ari Manninen

Vastaa