tähän jäätiin

tähän jäätiin

Sitä vieläkin kuulee, että kyseessä on kurssi tai vaan joku cocktailkoulu. Ei, ei ja ei. Kyseessä on tutkinto, joka koostuu tutkinnonosista ja lopputulemana baarimestarin ammattinimike. Joku sanoo, että ei se ole enää käymisen väärti ja kuten ennen, kun ei ole erikoisammattitutkinto. Minä sanon, että on, jos sisällöistä ja tekemisen tasosta pidetään kiinni. Eikä se erikoisammattitutkintonakaan aikanaan ollut joka paikassa ihan sitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Jep, on aika päivittää nykyisen porukan opinnot eli mihin jäätiin viime vuoden puolella ennen joulun pyhiä. Viini baarin juomatuotteena – oppia ja näkemystä jakamassa Kata Immonen, Winestate. Ne kuuluisat vuorovaikutustaidot ja porukkaa pöllyttämässä Frimanin Hannu. Luvut, nuo kirotut alan tyypin (myös baarimesun) kompastuskivet – Liedeksen Anne, ole hyvä.

Ja lähtee. ”Viinin myyminen oli aikanaan baarissa aivan lapsenkengissä, mutta ei ole enää, eihän? Tiesittehän, että moni valitsee paikan esim. viinin mukaan, varsinkin jos ollaan valmiita käyttämään rahaa. Viini on tärkeä osa baarin juomatuotetta, ajatuksella valittuja tuotteita, eikö?”

Mitkä ovat viinitrendit juuri nyt ja mitä kuluttajat haluavat? Mikä vaikuttaa kuluttajien valintoihin? Millainen on baarisi viinivalikoima ja henkilöstön osaaminen aiheen tiimoilta – voiko asiakas tehdä valinnan vai onko se ”ota tai jätä”. Millaisia viinejä kysytään? Montako viiniä baarin viinilistalle ja mitä – kiertäväthän, ainakin laseittain myytävät. Miksi myyt mitä myyt? Mitä antaa asiakkaille, jotka arvostavat hyvää?

Onko salin viinilistan ja baarin välillä sitä kuuluisaa synergiaa? Miten toimii viinin maahantuoja ja miten hyödyntää heidän ammattitaito – osaatko, haluatko hyödyntää? Kiitos Kata ja Winestate – ajatus selkeni ja näkyy ihan varmasti työpisteillä.

Niin perusosaamista kuin olla ja voi…

Friman – ne kuuluisat ilmeet, eleet, sanat ja sävyt. Tunteet ja energia, äänenpainot ja rytmit, feedback, Joharin ikkuna, ensivaikutelma jne. ym. Olen tällä foorumilla Hannun koulutusten sisältöjä purkanut useamman kerran, joten ei enää, mutta jälleen ryhmäydyttiin ja aletaan hoksaamaan miksi ihmiset ovat sellaisia kuin ovat ja käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Kiitos Hannu!!

Ja ne numerot, jotka luvuiksi muuttuvat – kyseessähän on business. ”Pohditko asioita eurojen kautta, miksi et? Mihin katteiden tulee riittää? Paljonko euroja tulee kerryttää, että ne riittävät kaikkeen kiinteään? Tunnetko tuotteiden kateprosentit, miten ne muodostuvat ja vaihtelevat. Paljonko pitää myydä, että pärjätään, entä jos halutaan tuottoa?”

Kyllähän se niin on, että talouden luvut antavat sitä oikeaa dataa laadukkaiden päätösten tekemisen pohjaksi – mutulla ei vaan yksinkertaisesti pärjää. Kysymys kuuluu; onko tuota dataa tarpeeksi? Mitä se moderni yritystoiminta oikein on? Mitä on taloudesta viestiminen, verbejä? Hä!? Mitä kertoo liikevoitto? Kummat kertovat enemmän, prosentit vai eurot? Tunnetko edustamasi yrityksen taloudellisen tilanteen – miten meillä menee?

Ja baariin. Onko backbaari meno vai varasto? Miksi inventaari tehdään? Millainen on baarisi imago, haluaako asiakas olla osa tuota imagoa? Myytkö oikeita tuotteita (parhaita), voisitko myydä enemmän? Kenen kanssa baarisi on samassa sarjassa, kenen kanssa haluaisit olla? ps. Lukuja ei vedetä hatusta. Kiitos Anne – tämä on sitä ammatillista ymmärtämystä, jota haetaan ja joka syntyy tutkinnon aikana. Se muuttuu kummasti tekemisen luonne, kun lukuja aletaan ymmärtää eikä vaan höpötellä niistä (henkseleitä paukutellen) kovaan ääneen. Mikä se meidän liikeidea muuten olikaan?

Ja olihan sillä viikolla muutakin – vain cocktailkurssi, enpä usko. Alkuvuodesta on Rovaniemellä jo piipahtaneet Juho (Interbrands), Tonto Kyröltä ja Chris aina Dublinista asti (Teeling whiskey Distillery) – raporttia tulossa. Ja lisää vierailijoita luvassa. Alkavalla viikolla Jani (Cocktail Company, Oulu) avaamassa mm. yrittäjyyttä ja heti perään porukan tynnyreihin tunkee Nikkasen Jarkko. Meikäläisen hinaamana lähdetään sitten mm. miettimään työpisteiden toimivuutta ja miljöön merkitystä…

Kuvat © Ari Manninen