Tervetuloa Mikael, Mikael Karttunen ja Anora. Tätäkin päivää on odotettu kuin kesää alkavaa. Mikä baarimestarin työssä on vaikeinta? Se, että pystyt hallitsemaan korvien välisi? Mikä on baarimestarin näkökulma, se mitä näet? Näetkö asiat vieraan vai omasta (turhan usein kollegan?) näkökulmasta? Eikö se niin mennyt, että asiakas = raha ja vieras = ihminen? Ymmärrätkö vieraita, ymmärretäänkö me toisiamme – mitä sinä haluat, mitä minä haluan? Miten viedä osaamista eteenpäin ja parantaa asioita omassa työyhteisössä? Ainako se on vain raha ja siihenkö se kehitystyö tökkäsi taas? Eihän rahaa tehdä siten, että mietitään vain rahaa? Onhan sinulla mandaatti kehittää omaa työympäristöäsi, ja jos ei, niin miksi ihmeessä ei ole?
Sinä – opiskelemaan? Ryhmä rakentuu kovaa vauhtia, joten älä jätä heräämistäsi liian myöhään. Tästä linkistä
Sosiaalinen media – meneillään oleva ihmiskoe, mutta kuinka kauan vielä? Simulaattorissako me olemme eläneet ja elämme? Eikö ole jälleen aika kohdata elävä ihminen…
Baarimestari on tästä pyramidista ainoa palikka, jonka voi poistaa eli…
Tuoreista raaka-aineista ja asiakkaan edessä. Liiallinen pre-batching on turhan mystinen ja vaikea asia vieraalle. Jotain salaista on tapahtunut jossain salaisessa nurkassa ja nyt se kaadetaan minulle. Mitä tapahtui, miksi tämä maksaa näin paljon? Onko tämä edes hyvää? En ymmärrä, mutta hymyilen sanomatta mitään, enkä tule enää uudestaan. Tarinoita ja asioita, joita en ymmärrä, eivätkä ne edes kiinnosta, mutta kun tämä miljöö ja nuo mestarit ovat luoneet tällaisen maailman. Työpisteellä auktoriteetti, jota en uskalla lähteä haastamaan. Tuossa edelläkö ovat moderni baari ja baarimestari?
Kyllä vieraat haluavat nähdä mitä tapahtuu, miten juoma valmistuu – eikö tämä ole juuri iso osa sitä elämystä, josta kaikki puhuvat, ihan liian usein höpöttelevät…
Se kuuluisa ensivaikutelma on muuten nykyisellään n. 5 sekuntia. Vain viisi sekuntia aikaa luoda sellainen fiilis, että tämä on hyvä. Oletko miettinyt, miten tämä hoidetaan? Yksi hetki, yksi mahdollisuus. Kaikki tapahtuu vain kerran ja tuota hetkeä ei saa takaisin. Se meni jo. Miksi perustekeminen, esim. hanaoluen laskeminen, ei ole aina täydellinen suoritus? Miten niin peruslager ja vaikkapa se cocktail – jota vieras ei ymmärrä – ovat eriarvoisia? Nythän on aikakausi, että on aika helppoa erottua, eikö? On helppoa olla parempi, eikö? Uskallatko tehdä virheitä, oppia niistä ja mennä eteenpäin kohti huippusuorituksia.
Oletko asiantuntija, joka auttaa? Saahan jokainen sisään astuva vieras hymyn? Mistä se hymy muuten kertoo? Eikö hymy ollut aurinko, iloa ja hyvän olon tunnetta palvelun aurinkokunnassa.
Tieto on valtaa, mutta miten käytät sitä oikein?
Myynnin apuvälineet – mitä ja miksi? Miksi esim. juomalistaa ei ole, ja jos on, niin sitä ei huomata ja löydetä? Miksi ollaan vähän kaikkea ja sitten ei oikeastaan kenellekään mitään?
Siinäpä se koulupäivä Mannisen vinkkelistä, minun sanoittamanani. KIITOS Mikael ja Anora. Vaikka otsikko on jo pitkään ollut sama, niin se elää omaa elämäänsä ja on aina ajankohtainen. Ilmeiden ja porukan läsnäolon perusteella sanoma upposi kärkisokereiden ja klassisten baarimestarijuttujen ohella myös muihin. OLI HYVÄ !!
Lenskari nappasi Karttusen kyytiin ja lähti sivistyksestä kohti etelää, tyyppien ahtautuessa vankkureihinsa perinteiselle road tripille Kajtsun hoteisiin Tornion Panimolle. Se alkaa olla opinnot viittä vaille valmiit tämän ryhmän osalta. Vielä yksi postaus ennen kesävapaita ja jatkuu aikanaan tovin tämän porukan osalta elosyyskuussa.
Kuvat © Ari Manninen